Häikäisevän vahva lähikuva elämien luomisesta, kehon ja mielen ristiriidasta.
Helkan muistot alkavat horjuttaa mieltä yhä voimakkaammin vaikean raskauden aikana. Sana sanalta piirtyy kuva menneestä, jossa vanhempien etäisyys, omaehtoinen lapsuudenystävä ja rajojen ylitykset ovat vallinneet.
Kuuluvainen kirjoittaa räjähdysvoimaisen kauniisti kivusta mutta myös rakkaudesta ja halusta selvitä. Hän kuvaa nerokkaasti naista tilanteessa, jossa kehoa pidetään ennen kaikkea lapsen kotina, ja tarttuu lyyrisen tarkalla otteella tabujen tabuun: äidin psykiatriseen hoitoon.
Luomiskertomus on lumoava, takaperin keriytyvä kehityskertomus, joka jää lukijan mieleen ikiajoiksi.