Lyhyen kesän urheilijat — Lapin yleisurheilun historia. I osa (1900-1945)
Laitila Raimo
Tuotetiedot
| Nimeke: | Lyhyen kesän urheilijat — Lapin yleisurheilun historia. I osa (1900-1945) |
| Tekijät: | Laitila Raimo (Kirjoittaja) |
| Tuotetunnus: | 9789527375211 |
| Tuotemuoto: | Kovakantinen kirja |
| Saatavuus: | Tilaustuote toimitetaan myöhemmin |
| Hinta: | 34,00 € (29,82 € alv 0 %) |
| Kustantaja: | Sata-Väylä Oy |
| Painos: | 2020 |
| Julkaisuvuosi: | 2020 |
| Kieli: | suomi |
| Sivumäärä: | 264 |
| Tuoteryhmät: | Kaikki tuotteet |
| Kirjastoluokka: | 92.89 Lapin historia |
| YSO - Yleinen suomalainen asiasanasto: | yleisurheilu, urheilukilpailut, urheilutulokset, yleisurheilijat, olympialaiset, järjestötoiminta, urheilu- ja liikuntajärjestöt, politisoituminen, liikuntapolitiikka, urheilu, maailmansotien välinen aika, urheiluhistoria, historia |
| Avainsanat: | Lappi, urheilu, yleisurheilu, Ville Pörhölä, historia, urheiluhistoria, TUL, SVUL, yleisurheilutilastot, Suomen mestarit, piirinmestarit, Suomen ennätykset, olympiavoittajat, kesäolympialaiset, urheilukentät, urheiluseurat, seuralogot, seuratunnukset |
Kirjan ilmestyessä 18.8.2020 oli kulunut tasan sata vuotta Lapin yleisurheilun toistaiseksi ainoasta olympiavoitosta, Alatorniolla syntyneen kuulantyöntäjän Ville Pörhölän kultamitalista Antverpenin olympialaisissa 1920.
Tulosten, saavutusten ja menestysten ohella Lapin yleisurheilun historian I osa (1900-1945) esittelee, miten yleisurheilu tuli Suomen pohjoisimpaan maakuntaan ja pureutui sen maaperään niin tiukasti, että pian pohjoisessakin urheiltiin miltei joka pitäjässä ja kylässä.
Innostus urheiluun oli suurta, vaikka Lapissa ei ollut vuosikymmeniin yhtään kunnon urheilukenttääkään. Niinpä aluksi kilpailtiin kyläteillä, kaduilla ja toreilla. Sota-ajan päättyessä 1945 sitä oli kuitenkin harrastettu jo peräti sadassa eri urheiluseurassa.
Ville Pörhölän loistavalla urheilu-uralla on kirjassa luonnollisesti keskeinen rooli. Mutta kirja esittelee kaikki muutkin Lapin varhaiset legendat - muun muassa Tornion Pyryn lahjakkaat 10-ottelijat Eero Savikujan, Bore Bergmanin, Allan Gummeruksen ja Tauno Viirin kaikkine tuloksineen ja saavutuksineen. Moniottelijoista ensimmäinen Suomen mestari oli Paavo Huhtala Rovaniemeltä.
Pikajuoksijoista valtakunnalliselle huipulle nousivat ensimmäisinä Erik Åström ja Aarne Jounela. Seiväshypyssä uusiin ennätyskorkeuksiin ponnistivat kemiläiset SM-mitalistit Eero Lähdesmäki ja Veikko Kairento. Sotien aikana rintamalla tapaturmaisesti kuollut Lähdesmäki oli myös SE-mies.
Kirja kertoo myös siitä, miten neljä sotaa, poliittinen vastakkainasettelu ja vainot sotien sankarivainajineen ja kaikkine muine uhreineen ovat vaikuttaneet urheilemiseen pohjoisessa. Olihan myös urheilu- ja kilpailutoiminta sisällissodan 1918 jälkeen jakautunut jyrkästi kahtia.
Tämän kirjan yksi ainutlaatuinen piirre onkin se, että se kertoo koko Lapin yleisurheilun alkuvaiheiden historian molempien valtakunnallisten liittojen SVUL:n ja TUL:n seurojen ja urheiljoiden piirissä.
Kirjan monipuolisessa kuvituksessa on osin ennen julkaisemattomia kuvia eri puolilta Lappia. Museoiden kokoelmien lisäksi kuvia on saatu urheilijaperheiden kotilbumeista.
Tulosten, saavutusten ja menestysten ohella Lapin yleisurheilun historian I osa (1900-1945) esittelee, miten yleisurheilu tuli Suomen pohjoisimpaan maakuntaan ja pureutui sen maaperään niin tiukasti, että pian pohjoisessakin urheiltiin miltei joka pitäjässä ja kylässä.
Innostus urheiluun oli suurta, vaikka Lapissa ei ollut vuosikymmeniin yhtään kunnon urheilukenttääkään. Niinpä aluksi kilpailtiin kyläteillä, kaduilla ja toreilla. Sota-ajan päättyessä 1945 sitä oli kuitenkin harrastettu jo peräti sadassa eri urheiluseurassa.
Ville Pörhölän loistavalla urheilu-uralla on kirjassa luonnollisesti keskeinen rooli. Mutta kirja esittelee kaikki muutkin Lapin varhaiset legendat - muun muassa Tornion Pyryn lahjakkaat 10-ottelijat Eero Savikujan, Bore Bergmanin, Allan Gummeruksen ja Tauno Viirin kaikkine tuloksineen ja saavutuksineen. Moniottelijoista ensimmäinen Suomen mestari oli Paavo Huhtala Rovaniemeltä.
Pikajuoksijoista valtakunnalliselle huipulle nousivat ensimmäisinä Erik Åström ja Aarne Jounela. Seiväshypyssä uusiin ennätyskorkeuksiin ponnistivat kemiläiset SM-mitalistit Eero Lähdesmäki ja Veikko Kairento. Sotien aikana rintamalla tapaturmaisesti kuollut Lähdesmäki oli myös SE-mies.
Kirja kertoo myös siitä, miten neljä sotaa, poliittinen vastakkainasettelu ja vainot sotien sankarivainajineen ja kaikkine muine uhreineen ovat vaikuttaneet urheilemiseen pohjoisessa. Olihan myös urheilu- ja kilpailutoiminta sisällissodan 1918 jälkeen jakautunut jyrkästi kahtia.
Tämän kirjan yksi ainutlaatuinen piirre onkin se, että se kertoo koko Lapin yleisurheilun alkuvaiheiden historian molempien valtakunnallisten liittojen SVUL:n ja TUL:n seurojen ja urheiljoiden piirissä.
Kirjan monipuolisessa kuvituksessa on osin ennen julkaisemattomia kuvia eri puolilta Lappia. Museoiden kokoelmien lisäksi kuvia on saatu urheilijaperheiden kotilbumeista.