2000-luvun vaihteessa suomalaiseen kirjallisuuteen iskivät ympäristöaktivistit sekä ennennäkemättömät hyökyaallot ja hirmumyrskyt. Kaunokirjallisuuden aihelmistoon vakiintuivat koko ihmislajia uhkaavat ympäristöriskit.
Toni Lahtinen tarkastelee, miten suomalainen nykyromaani on osallistunut ympäristökeskusteluun yhdistämällä ympäristöhistoriaa ja myyttejä. Kyse on ensimmäisestä laajemmasta tutkimuksesta, jossa suomalaista kirjallisuushistoriaa ja ympäristöhistoriaa kuljetetaan tiiviisti rinnakkain. Kirja osoittaa, että myös yhteiskunnallinen keskustelumme laajamittaisista ympäristöongelmista perustuu pohjimmiltaan myyttisille ajatusmalleille.
Maailmanlopun alkuja käsittelee kirjallisuutta osana laajempaa ympäristöllistä kuvittelukykyä, ympäristöviestintää sekä yhteiskunnallista keskustelua.
Teos on suunnattu paitsi nykykirjallisuuden lukijoille, kirjallisuudentutkijoille ja -opiskelijoille, myös ympäristöhumanistisille tutkijoille ja opiskelijoille.
FT, dosentti Toni Lahtinen on yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa. Hänen erityisalaansa kuuluvat kirjallisuuden ja ympäristön moninaiset suhteet.