Kun järkiliberalismi nousi kukoistukseensa yhteiskuntasopimusteorioiden ja valistuksen myötä, se oli osa laajaa teologista kokonaisnäkemystä maallisesta oikeudenmukaisuudesta. Sittemmin moni järkiliberaali on pyrkinyt katkaisemaan ajattelutavan viimeisetkin siteet uskonnollisiin taustaoletuksiin. Uskonnot eivät kuitenkaan ole kuihtuneet maailmasta. Yli vuosisatojen ulottuvat kertomukset kristinuskon ja oikeudenmukaisuusajattelun suhteista ovat jälleen mitä ajankohtaisimpia. Onko kristinuskolla vielä myönteistä yhteiskunnallista merkitystä suurten oikeudenmukaisuushaasteiden kanssa kipuilevissa länsimaissa?
Maallisessa oikeudenmukaisuudessa teologian tohtori, teologisen etiikan ja sosiaalietiikan dosentti Ville Päivänsalo ottaa tarkastelunsa lähtökohdaksi yhdysvaltalaisen filosofin John Rawlsin (1921-2002) monitasoisen käsityksen reilusta järkiliberalismista. Teoksessa käydään läpi Rawlsin teorian keskeiset vahvuudet ja heikkoudet sekä suhteutetaan se erityisesti kristillis-luterilaisesta uskosta juontuvaan oikeudenmukaisuusajatteluun.