Paavi Leo XIV:n ensimmäinen kiertokirje Magnifica humanitas käsittelee tekoälyä ja ihmispersoonan suojelemista. Digitalisaatio ja tekoäly muuttavat maailmaamme nopeasti. Niiden tuomat haasteet on kohdattava selkeästi ajatellen ja vastuullisesti, ihmiselämää ja oikeudenmukaisuutta suojellen. Tässä meitä auttavat kirkon yhteiskunnallisen opetuksen suuret periaatteet. Paavin mukaan tekoäly voi olla arvokas väline, mutta edellyttää valppautta. Sitä ei voi pitää ole moraalisesti neutraalina: ”eettinen harkinta ei voi rajoittua kysymykseen siitä, käytämmekö järjestelmää hyvään vai pahaan tarkoitukseen, vaan sen on tutkittava myös sitä, miten järjestelmä on suunniteltu ja millainen ihmiskäsitys sekä yhteiskuntakäsitys sisältyvät sitä ohjaaviin tietoihin ja malleihin” (104).
”Tekoälyn aikakaudella, kun ihmisen arvokkuutta uhkaavat uudet epäinhimillistymisen muodot, kiireellinen velvollisuutemme on pysyä syvästi inhimillisinä. Meidän on rakkaudella varjeltava sitä suurenmoista ihmisyyttä, joka on meille annettu ja joka on täyteydessään tullut näkyviin Kristuksessa – ihmisyyttä, jonka loistoa mikään kone ei koskaan voi korvata. Todellinen edistys syntyy aina sydämestä, joka on avoin toisille, älystä, joka on valmis kuuntelemaan, sekä tahdosta, joka etsii sitä, mikä yhdistää eikä sitä, mikä erottaa.” – Magnifica humanitas, 15