Mammutti ja Ikaros kertoo maailman tilasta - ajasta, jolloin outoudet nousevat pintaan. Ihmisen, luonnon ja teknologian kolmiyhteys on kaikkea muuta kuin kitkatonta. Eikä ihmisen omakuvakaan ole särötön.
"Kurkunpäässä särähtää metalli, koneen osanen puutuu paikalleen, /
korkkiruuvit, metallikiharat, /
ehkä vielä hengitän suoraan pullon suusta,
/ ehkä ilma siellä todella säilyy seuraaville sukupolville, seuraaville koneille jotka lisääntyvät keskenään / narahtaen, kirahtaen jo luonnostaan mutterin liikahtaessa omalle paikalleen."