Marmoripatsaat seisovat kauniina katseiden alla kantaen jälkiään, jotka aika ja sodat ovat jättäneet niihin.
Marmoritorso on kuvaus surusta ja sisaruudesta. Runot kertovat nuoren naisen matkasta pikkukaupungista maailman ääriin kohti omannäköistä elämää. Runojen kertoja kulkee läpi erilaisten elämänkatsomusten, uskomusten ja käsitysten hyvästä ja pahasta löytääkseen rauhan. Elämänjano ja päättymätön, riivaava halu muodostavat kuvan kaltaisuudesta, epätäydellisyyden luomasta yhteydestä johonkin suurempaan.