Matti Ellilä lähti sotaan syksyllä 1939
ollessaan 20-vuotias. Mukana hänellä oli mummun
antama vanha luodikko, ja muutenkin varusteet
olivat vaatimattomat.
Hänen joukko-osastonsa oli Jr 15, jossa hän
palveli enimmäkseen lääkintämiehenä, mutta oli
myös vuonna 1941 neljä kuukautta eturintamassa
taisteluissa, joiden tappiot muodostuivat suuriksi.
Päiväkäskyssä mainitun “ansiokkaan ja rohkean
toiminnan” ansiosta hänet ylennettiin
korpraaliksi v. 1941. Sen jälkeen hän hankkiutui
lisäkoulutukseen ja vietti loppusotansa
sidontapaikoilla muutaman kilometrin etäisyydellä
eturintamasta. Sieltä käsin hän kävi laajahkoa
kirjeenvaihtoa sukulaistensa ja tuttaviensa kanssa.
Tämä kokoelma on valikoima säilyneistä kirjeistä.
Arkisten pienten huomioiden kautta ne välittävät
meille Matin henkilökohtaisen
todistuksen sodan logiikasta ja ihmisen
selviytymistrategioista mahdottomissa
tilanteissa.
.