Norjassa tehtiin vuonna 2005 poliittinen päätös maksaa korvauksia "menetetystä koulunkäynnistä" iäkkäille saamelaisille ja suomalaistaustaisille kveeneille. Korvausta voivat anoa henkilöt, joiden koulunkäynti jäi vaillinaiseksi toisen maailmansodan aikana ja jotka eivät norjalaistamispolitiikan vuoksi saaneet opetusta omalla äidinkielellään eli saameksi tai suomeksi. Sodan vuoksi lyhyeksi jääneen koulunkäynnin seuraus oli se, että heistä monet eivät myöskään oppineet kunnolla lukemaan tai kirjoittamaan norjaa.
Koulunkäyntimenetyksiin liittyvät korvaukset ovat osa laajempaa norjalaista hyvityskorvausjärjestelmää, jonka avulla "valtio pyrkii selvittämään välinsä menneisyyden kanssa". Maksamalla symbolisia hyvityksiä pyritään tietyille ryhmittymille korvaamaan aikaisempien vuosikymmenien epäoikeudenmukainen kohtelu. Korvaukset ovat osaltaan myös poliittisia anteeksipyyntöjä, jotka ovat yleistyneet kautta maailman 1990-luvun puolivälistä lähtien.