Runokokoelmassa Meren kronologia ihmisen murheet asettuvat mittasuhteisiinsa osana luonnon kuvausta. Meri pysäyttää ja havahduttaa. Viiteen osaan jakautuvassa teoksessa on meren lisäksi universaalin toivottomuuden ja sairauden teemoja, mutta lopulta myös toivoa, kiitollisuutta ja rakkautta. Viimeisen osan tarinallisemmat runot suuntaavat huomion elämän pieniin ihmeellisyyksiin. Olemme kaikki samassa veneessä syntymän ja kuoleman välissä, yhtä tietämättömiä todellisuuden luonteesta.
"Kävellään vielä, keli on erinomainen. /
Odota, ei käännytä vielä tästä, eikä tästäkään /
viihdyn seurassasi //
kierretään vielä meri."