Metsäjänis, rusakko ja kaniini — Mystiset pitkäkorvat
Laaksonen, Juha; Hellstedt, Paavo
Tuotetiedot
| Nimeke: | Metsäjänis, rusakko ja kaniini — Mystiset pitkäkorvat |
| Tekijät: | Laaksonen, Juha (Kirjoittaja) Hellstedt, Paavo (Kirjoittaja) |
| Tuotetunnus: | 9789520480189 |
| Tuotemuoto: | Kovakantinen kirja |
| Saatavuus: | Tulossa 9.3.2027 |
| Ilmestymispäivä: | 9.3.2027 |
| Hinta: | 30,00 € (26,43 € alv 0 %) |
| Kustantaja: | Tammi |
| Painos: | 1. painos, 2027 |
| Julkaisuvuosi: | 2027 |
| Kieli: | suomi |
| Tuoteryhmät: | Kaikki tuotteet |
| Kirjastoluokka: | 58.11 Nisäkkäät |
Loikkaa jänisten jännittävään maailmaan!
Perusteellinen tietopaketti Suomen jäniseläimistä ja niiden merkityksestä kotimaan luonnossa.
Suomessa elää kolme jäniseläimiin kuuluvaa lajia: metsäjänis, rusakko ja kaniini. Ne eivät ole jyrsijöitä eivätkä sorkkaeläimiä, vaan pitkäkorvaisia ja -jalkaisia keskikokoisia nisäkkäitä, jotka muodostavat oman erikoisen nisäkäsryhmänsä. Vaikka lajit ovat ulkonäöltään monille tuttuja, niiden elintapoja ja käyttäytymistä tunnetaan huonosti.
Metsäjänikset ja rusakot viihtyvät pelloilla, metsissä ja puutarhoissa, kaniinit puolestaan lähinnä kaupungeissa ja taajamissa. Lajit ovat levittäytyneet Suomeen eri tavoin, ja niillä on omat erityispiirteensä. Esimerkiksi metsäjänikset ja rusakot elävät pääosin vuodesta yksin eivätkä rakenna varsinaista pesää, kun taas kaniinit elävät laumoissa ja kaivavat laajoja tunnelijärjestelmiä.
Lajit vaikuttavat kukin omalla tavallaan ekosysteemiin, eri kasvi- ja eläinlajeihin sekä ihmisiin. Jäniseläimet ovat tärkeitä saaliseläimiä monille pedoille, ja ne ovatkin kehittyneet vaarojen välttelyn, pakenemisen, juoksemisen ja piiloutumisen mestareiksi. Ne myös lisääntyvät tehokkaasti, ja silloin kun niitä on paljon, ne muokkaavat kasvilajistoa – ja erityisesti kanit voivat tehdä puutarhurien elämän hankalaksi.
Näyttävästi kuvitettu teos sukeltaa jäniseläinten jännittävään maailmaan ja kertoo niiden tärkeästä roolista luonnon monimuotoisuuden ja tasapainon ylläpitäjinä.
Paavo Hellstedt (FT) on ollut nuoresta pitäen kiinnostunut erilaisista luonnonilmiöistä ja erityisesti eläimistä sekä siitä, miten ne toimivat ja käyttäytyvät. Hän on väitellyt lumikon ja kärpän ekologiasta, käyttäytymisestä ja niiden yhteisöekologisista vaikutuksista. Petojen tutkimuksen kautta hän on perehtynyt myös niiden saaliseläimiin ja jyrsijöiden ekologiaan.
Juha Laaksonen (FM) on YLEssä työskentelevä luontotoimittaja, tietokirjailija ja valokuvaaja. Laaksosen erikoisalaa ovat saaristo- ja kaupunkiluonto ja niiden monimuotoisuus. Viime vuosina hän on seurannut erityisesti pääkaupunkiseudun pesimälintujen käyttäytymistä. Retkillään Laaksonen on valokuvannut ja seurannut lintujen lisäksi erityisesti kaupunkinisäkkäiden elämää.
Perusteellinen tietopaketti Suomen jäniseläimistä ja niiden merkityksestä kotimaan luonnossa.
Suomessa elää kolme jäniseläimiin kuuluvaa lajia: metsäjänis, rusakko ja kaniini. Ne eivät ole jyrsijöitä eivätkä sorkkaeläimiä, vaan pitkäkorvaisia ja -jalkaisia keskikokoisia nisäkkäitä, jotka muodostavat oman erikoisen nisäkäsryhmänsä. Vaikka lajit ovat ulkonäöltään monille tuttuja, niiden elintapoja ja käyttäytymistä tunnetaan huonosti.
Metsäjänikset ja rusakot viihtyvät pelloilla, metsissä ja puutarhoissa, kaniinit puolestaan lähinnä kaupungeissa ja taajamissa. Lajit ovat levittäytyneet Suomeen eri tavoin, ja niillä on omat erityispiirteensä. Esimerkiksi metsäjänikset ja rusakot elävät pääosin vuodesta yksin eivätkä rakenna varsinaista pesää, kun taas kaniinit elävät laumoissa ja kaivavat laajoja tunnelijärjestelmiä.
Lajit vaikuttavat kukin omalla tavallaan ekosysteemiin, eri kasvi- ja eläinlajeihin sekä ihmisiin. Jäniseläimet ovat tärkeitä saaliseläimiä monille pedoille, ja ne ovatkin kehittyneet vaarojen välttelyn, pakenemisen, juoksemisen ja piiloutumisen mestareiksi. Ne myös lisääntyvät tehokkaasti, ja silloin kun niitä on paljon, ne muokkaavat kasvilajistoa – ja erityisesti kanit voivat tehdä puutarhurien elämän hankalaksi.
Näyttävästi kuvitettu teos sukeltaa jäniseläinten jännittävään maailmaan ja kertoo niiden tärkeästä roolista luonnon monimuotoisuuden ja tasapainon ylläpitäjinä.
Paavo Hellstedt (FT) on ollut nuoresta pitäen kiinnostunut erilaisista luonnonilmiöistä ja erityisesti eläimistä sekä siitä, miten ne toimivat ja käyttäytyvät. Hän on väitellyt lumikon ja kärpän ekologiasta, käyttäytymisestä ja niiden yhteisöekologisista vaikutuksista. Petojen tutkimuksen kautta hän on perehtynyt myös niiden saaliseläimiin ja jyrsijöiden ekologiaan.
Juha Laaksonen (FM) on YLEssä työskentelevä luontotoimittaja, tietokirjailija ja valokuvaaja. Laaksosen erikoisalaa ovat saaristo- ja kaupunkiluonto ja niiden monimuotoisuus. Viime vuosina hän on seurannut erityisesti pääkaupunkiseudun pesimälintujen käyttäytymistä. Retkillään Laaksonen on valokuvannut ja seurannut lintujen lisäksi erityisesti kaupunkinisäkkäiden elämää.