MIELENVIILTOJA
Haluatko tulla tänne, minilomalle, kysyt puhelimessa.
Olemme tunteneet 15 tuntia. Minä menen hämilleni, sinä kutsut minut luoksesi Helsingistä Poriin. Sanon miettiväni asiaa. Menee kaksi tuntia ja laitan sinulle viestin, ”Minä tulen”. Minulla on kaunis pakottava tunne tavata sinut.
Mietin, onko rakkaus elämän tarkoitus, en tiedä, mutta se on aika hyvä vaihtoehto.
*
Et luota kehenkään, luot rajoja rajojen perään, se johtuu äidistäsi, sanon.
Sinun mieskuva on pirstaleina, et tiedä kuka olet. Se johtuu isästäsi.
Olemme hiljaa. Eroamme.
Kuluu neljä viikkoa ja palaamme yhteen. Todellisuudessa emme ole eronneet, seksuaalinen jännite on pitänyt meidät yhdessä. Sekä viilletty elämä.
*
”Mielenviillot” on autofiktiivinen romaani, impressio sekä avoimen tunnustuksellinen ja henkilökohtainen kahden ihmisen hyppy tuntemattomaan. Elämä on usein absurdia sekä iloa ja naurua, niin on myös ”Mielenviilloissa”. Lukijan emootiot vaihtuvat nopeasti liikutuksesta nauruun ja taas takaisin liikutukseen ja taas nauruun. Lukukokemus on kuin olisi vuoristoradalla.
*
Ajan Helsingistä luoksesi Poriin 242 kilometriä, enkä pysty syömään koko matkalla koska minua jännittää. Saavun perille, sinä hymyilet minulle parvekkeelta. Pian istumme olohuoneen sohvalla, sinulla on erikoiset vaatteet. Lyhythihainen musta t-paita, jossa lukee ”Dream more”. Mustissa housuissasi on pidennetyt lahkeet, olet itse pidentänyt ne käsin ompelemalla, pidennys on valkoista pitsiä, housut ovat hämmentävät. Et ole ainakaan panostanut pukeutumiseen, ehdin ajatella.
*
Romaanin lähtölaukaus tapahtui, kun tapasin tulevan vaimoni. Hänen lapsuutensa narsistisen äidin varjossa oli tuhota vaimoni, vuosikymmeniä kestänyt piina ei ole päättynyt vieläkään. Mutta hän on selvinnyt, kuten myös minä olen selvinnyt. Olemme hengissä ja se on ihme.
Mielenviiltoja on Jukka Jalkasen kolmas romaani (aiemmat teokset: Amalgaami (Myllylahti), Tottakai Kulta (Kirjapaja).
Jukka Jalkanen kirjalliseen uraa kuuluu myös lyhytelokuvia, kuunnelma sekä pakinoita.