Miten talous ja politiikka ohjailevat ruokakulttuuriamme
Suomalaiset syövät enemmän norjalaista lohta kuin kotimaista järvikalaa. Yleisin lintumme on broileri, vaikka harva on koskaan edes nähnyt sitä. Kansallisruoaksemme on äänestetty ruisleipä, mutta arkilounas nautitaan sushibuffetista. Miksi?
Vastaus ei löydy terveystiedosta eikä ravintosuosituksista vaan taloudesta, politiikasta ja aikojen saatossa tehdyistä valinnoista.
Pauliina Halimaa ja Ari Kaaro avaavat perunan, maidon ja broilerien historiaan liittyvien esimerkkien kautta, miten ruokajärjestelmät syntyvät, miten ja milloin ne voivat muuttua. Kirja vie meidät keskelle talouselämän, tieteen, teknologian, ruokakulttuurin, kansalaisaktivismin
ja hallinnollisen sääntelyn monimutkaista vuorovaikutusta. Tämä kaikki on hidastanut esimerkiksi soluviljellyn lihan kehittymistä merkittäväksi vaihtoehdoksi, vaikka lukemattomat innovaattorit, huippukokit ja asiantuntijat näkevät, että sen avulla voisi tehokkaasti torjua ruoantuotannon vaikutuksia ilmaston lämpenemiseen ja luontokatoon.
Euroopalla on huippututkimusta, innovatiivisia yrityksiä ja rikas ruokakulttuuri. Meillä on kaikki edellytykset toimia uuden ruoan globaalina suunnannäyttäjänä, jos emme riitele, politikoi ja ylisääntele vahvuuksistamme heikkouksia. Kirjassa esitetään toimivaksi todettuihin muutosvoimiin pohjautuva realistinen visio siitä, miten EU ja sen sisällä Suomi voivat luoda uuden ruokajärjestelmän, joka on dramaattisesti parempi ympäristölle, taloudelle ja terveydelle. Ei kun tekemään!