Julkisen sektorin laadun ja tuottavuuden parantaminen johtamisen haasteena - kokemuksia ja hyviä käytäntöjä
1990-luvulla alkaneella julkisen sektorin päätösvallan hajauttamisella pyrittiin siihen, että paikallistason organisaatiot voisivat itse suunnitella parhaat ratkaisut tuottaa palvelunsa ja järjestää toimintansa. Monessa tapauksessa näin ei kuitenkaan käynyt, vaan toiminta pirstaloitui, hyötyjä arvioitiin suppeista näkökulmista ja parhaat käytännöt jäivät suurelta osin hyödyntämättä. Seurauksena oli tehottomuutta, työilmapiirin kovenemista ja työyksiköiden sisäisten ristiriitojen kärjistymistä.
Teos on kehittymisen ja kehittämisen päiväkirja julkisen sektorin murroksesta 1990-luvun pankkikriisin jälkeen. Kirjassa kerrotaan, mitä todella tapahtui ja millaisia asioita kehittämis- ja päätöskokouksissa käsiteltiin. Se tarjoaa myös ratkaisumalleja ja näköaloja, mihin suuntaan julkista sektoria ja sen työyhteisöjä tulisi kehittää.
Teksti myötäilee kirjoittajan työuran tapahtumia. Kirjoittaja on entinen oikeusministeriön suunnittelupäällikkö ja hallinnon kehittämisen ministerivaliokunnan asiantuntijajäsen, jolla on yli 30 vuoden kokemus kehittämis- ja johtotehtävistä eri puolilta ja tasoilta julkista sektoria.