Missä arvo syntyy? — Suomi globaalissa kilpailussa
Pajarinen, Mika; Rouvinen, Petri; Ylä-Anttila, PekkaTuotetiedot
Nimeke: | Missä arvo syntyy? — Suomi globaalissa kilpailussa |
Tekijät: | Pajarinen, Mika (Kirjoittaja) Rouvinen, Petri (Kirjoittaja) Ylä-Anttila, Pekka (Kirjoittaja) |
Tuotetunnus: | 9789516285033 |
Tuotemuoto: | Pehmeäkantinen kirja |
Saatavuus: | Tilaustuote toimitetaan myöhemmin |
Hinta: | 47,00 € (41,23 € alv 0 %) |
Kustantaja: | Taloustieto |
Sarja: | Etla. B 247 |
Painos: | 1. painos, 2010 |
Kieli: | suomi |
Sivumäärä: | 165 |
Tuoteryhmät: | Kaikki tuotteet |
Kirjastoluokka: | 36 TALOUSTIEDE. KANSANTALOUSTIEDE |
YSO - Yleinen suomalainen asiasanasto: | kilpailukyky, kansainvälinen talous, kansainvälinen kauppa, rakennemuutos, globalisaatio, klusterit, kilpailu (ilmiö), arvo (ominaisuudet), arvoketjut, talous, palvelut, teknologia, tieto- ja viestintätekniikka, talouskasvu, tuottavuus, työmarkkinat, yrittäjyys, yritykset |
Mika Pajarisen, Petri Rouvisen ja Pekka Ylä-Anttilan kirjassa Missä arvo syntyy? pohditaan mm. Mikä on suomalaisten rooli globaalisti hajautuneissa arvoketjuissa? Missä arvo syntyy - ja mihin vauraus siten jää - nykymaailmassa?
- Bruttoarvopohjaiset ulkomaankauppatilastot johtavat harhaan. Vaikkapa matkapuhelimen tapauksessa kiinalaisen kokoonpanon osuus koko ketjun arvonlisäyksestä on pari prosenttia; loppu jää pääosin kehittyneisiin maihin korvauksena muun muassa kehittämisestä, tuotemerkeistä ja liikkeenjohdosta.
- Kiina ja Intia haluavat kasvavan osan myös tietointensiivisistä tehtävistä. Jos koulutustason nousu vaikuttaa kuten Euroopassa aikoinaan, niistä tulee maailman suurimmat taloudet. Alkanut vuosisata on Aasian.
- Tuottavuuskasvu on siirtymässä kolmanteen aaltoon. Ihmiset siirtyvät joustavasti työtehtävästä toiseen organisaatioiden sisällä ja niiden välillä. Tarvitaan liikkuvuutta ja samalla turvaa epävarmuuden varalle.
- Suomen menestys liittyy osin yritystemme kykyyn lisätä teollisuustuotteidensa palvelusisältöä. Enää kymmenesosa Suomessa tehtävästä työstä on suoraan valmistusta; Suomi on siis jo 90 prosenttisesti palvelutalous
- Bruttoarvopohjaiset ulkomaankauppatilastot johtavat harhaan. Vaikkapa matkapuhelimen tapauksessa kiinalaisen kokoonpanon osuus koko ketjun arvonlisäyksestä on pari prosenttia; loppu jää pääosin kehittyneisiin maihin korvauksena muun muassa kehittämisestä, tuotemerkeistä ja liikkeenjohdosta.
- Kiina ja Intia haluavat kasvavan osan myös tietointensiivisistä tehtävistä. Jos koulutustason nousu vaikuttaa kuten Euroopassa aikoinaan, niistä tulee maailman suurimmat taloudet. Alkanut vuosisata on Aasian.
- Tuottavuuskasvu on siirtymässä kolmanteen aaltoon. Ihmiset siirtyvät joustavasti työtehtävästä toiseen organisaatioiden sisällä ja niiden välillä. Tarvitaan liikkuvuutta ja samalla turvaa epävarmuuden varalle.
- Suomen menestys liittyy osin yritystemme kykyyn lisätä teollisuustuotteidensa palvelusisältöä. Enää kymmenesosa Suomessa tehtävästä työstä on suoraan valmistusta; Suomi on siis jo 90 prosenttisesti palvelutalous