Professori Anneli Kauppinen johdattaa matkalle pohtimaan kielen syntyä. Ihmisellä on kyky ymmärtää erilaisia ilmeitä, eleitä, ääniä, puhetilanteita ja painotuksia eri tasoilla. Inhimillisen kielen erityisyys ei ole pelkästään ajattelussa tai kielessä - vaan toiminnassa ja sen jatkuvassa muutoksessa, evoluutiossa. Tässä voimme nähdä vihjeitä myös viittomakielen synnyn salaisuudesta.
Kirjassa väitetään, että todisteita synnynnäisestä ja kaikille ihmisille yleisestä kieliopista ei ole. Sen sijaan ihmisellä on vuorovaikutuksen voimasta kehkeytyviä valmiuksia. Ihmiskielen erityisyys perustuu peilisolujen tukemaan jäljittelyn taitoon
ja sosiaaliseen herkkyyteen.
Jo varhaisessa lapsuudessa voimme nähdä toistoa, samankaltaisuutta ja analogioita. Voimme myös luoda loputtomasti uusia yhteyksiä, niiden ketjuja ja muotoja. Voimme muuntaa kehollisen liikkeen toistumia säännöiksi ja pysyviksi
rakenteiksi, kieliopiksi. Konkreettisesta syntyy abstraktia. Jokin voi olla jotakin muuta: sinä olet maa, minä olen kuu, elämä on matka. Jos ymmärtää metaforan idean, voi päästä kielen juurille. Tervetuloa tälle matkalle pohtimaan, mistä kieli tulee meihin!
Kirjan johtopäätökset perustuvat lingvistisiin, kehityspsykologisiin ja evoluutioteorioihin sekä empiirisiin kieliesimerkkeihin.
Kirjoittaja on suomen kielen dosentti ja kielikasvatuksen professori emerita.