Kirjoitan omia muistojani. Miksi laitan nimeksi ”Muistoja Jumalasta”? Tuota on moni kysynyt. Omia ovat muistoni ja oma on vastuu elämäni ratkaisuista. Vastuuta ei voi sysätä toiselle ihmiselle, eikä edes Jumalalle - mutta kirja kertoo, miksi kirjoitan muistoja Jumalasta.
Elämä on jotain minua paljon suurempaa. Kertomukseni viittaa elämän taitekohtiin, joiden sanoiksi pukeminen ei ole helppoa.
Elämäntarinassamme on usein kysymys juonesta, joka ei ehkä ole ollenkaan selvä eikä ennustettavissa. Siksi on hyvä välillä reflektoida eli tuumailla, jäsentää uskomuksiaan ja näkemyksiään.
Onko niin, että uskoni ja elämänkatsomukseni perusta on sitä lujempi mitä joustavammin hyväksyn välttämättömät muutokset? Jokainen löytänee esimerkkejä, millaista oman uskon ja katsomuksen työstäminen voi olla! Tarvitsemme avointa ja rohkeaa mieltä. Lähde mukaan lukijan matkalle!
Olen teologian tohtori Kouvolan Jaalasta. Aiempia kirjoja ovat Nuorten elämänkatsomus, Metsäkirkon polku ja väitöskirja ihmiskäsityksestä.