Murha taiteenlajina on estetismin ylistys ja sen yhtäaikainen parodia. Teos kuljettaa esteettisyyden vaatimuksen oudolle elämän - tai pikemminkin kuoleman - alueelle, murhan pariin. De Quincey tutkii synkän riemukkaassa teknis-esteettisessä tekstissään murhaa nimenomaan taiteen eräänä muotona. Hän kohdistaa kirjan erilaisissa teksteissä tappamisen aktiin samoja muodollisia vaatimuksia kuin taiteeseen ja taideteoksiin ylipäänsä, ja esittää mustasti ilakoiden, että laadukasta murhaa voidaan arvostella "teoksena" samoin kuin mitä tahansa muutakin taidetta.
Tämä ei kuitenkaan vaadi moraalin unohtamista, päinvastoin. Murha on siitä erityinen taiteenlaji, että vaikka sitä on tietenkin tarkasteltava aluksi moraalisena kysymyksenä, on mahdollista myös jatkaa tutkimuksia. Moraalinen kanta ei näet vastoin yleistä käsitystä estä sitä, etteikö murhaa voitaisi siinä vaiheessa, kun asia on jo eettisyyden kannalta selvä ja loppuun käsitelty, tarkastela joltain muulta kannalta, vaikkapa esteettisesti.