Romaani Nuoruuden kujanjuoksu ilmestyi syksyllä 1949 WSOY:n kustantamana ja julkaisemana. Se oli Heikki Toppilan kymmenes teos. Tämä näköispainos, Heikki Toppila -seuran ensimmäinen julkaisu, on yksi seuran hallituksen vuoden 2024 toimintasuunnitelman tavoitteista.
Nuoruuden kujanjuoksua pidetään miljöönsä autenttisuuden perusteella Toppilan liminkalaisimpana teoksena, mutta sen voi tulkita kuvaavan myös aikansa koko suomalaista yhteiskuntaa ja vertauskuvallisesti nykyistäkin. Ongelmat vain vaihtavat muotoaan. Kirjan tapahtumien aikaan Liminka elää meren rantaan ulottuvine laajoine niittyineen suuruuttaan. Toisaalta maata ja korpia on raivaamatta, soita ojittamatta, koskia valjastamatta. Luonto on monimuotoinen ja lajeista rikas mutta myös uhka. Eletään 1800-luvun loppua nälän tyhjentämillä salomailla, keuhko- ja kuumetautien vastatuulessa.
Teoksen lopun perusteella aikalaiskriitikot pitivät kirjaa keskeneräisenä. Lukija voinee päätellä, onko kyse enemmänkin siitä, mitä kirjailija on halunnut näyttää aiheesta loppuratkaisullaan. Vihjaako nimi Nuoruuden kujanjuoksu teoksen kenties tärkeimpään teemaan? Myös romaanin kieli ja tyyli ilmentävät aikansa ja alueensa maailmankuvaa.