On kirkas Pohjan pimiä — Suomenkielistä runoutta 1800-luvulla
Hökkä, TuulaTuotetiedot
Nimeke: | On kirkas Pohjan pimiä — Suomenkielistä runoutta 1800-luvulla |
Tekijät: | Hökkä, Tuula (Kirjoittaja) |
Tuotetunnus: | 9789529414079 |
Tuotemuoto: | Pehmeäkantinen kirja |
Saatavuus: | Tilaustuote toimitetaan myöhemmin |
Hinta: | 63,00 € (55,26 € alv 0 %) |
Kustantaja: | Studio Arkki |
Painos: | 2018 |
Julkaisuvuosi: | 2018 |
Kieli: | suomi |
Sivumäärä: | 228 |
Tuoteryhmät: | Kaikki tuotteet |
Kirjastoluokka: | 86.2 Suomen, suomalais-ugrilaisten ja uralilaisten kielten kirjallisuuden historia ja tutkimus |
YSO - Yleinen suomalainen asiasanasto: | kirjallisuudentutkimus, lyriikka, runoilijat |
Avainsanat: | 1800-luku, Aleksis Kivi, Isa Asp, Kallio, Margareta Högman, Mateli Kuivalatar, albumit, suomalainen runous |
Millaisia runoja kirjoitti kainuulainen Isa Asp Aleksis Kiven aikaan.
Millaista virttä veisasi Ilomantsin Mateli ja
kirjoitti ikätoveri Itä-Hämeen Margareta.
Miten Kallion runot ladottiin vuosikymmenien kuluessa
kansallisen taiderunon peruskiveksi.
Miten vanha kansanruno eli
lukemaan ja kirjoittamaan oppivassa maassa.
Mitä suomenkieliseen runolaariin kertyi Suomenmaan perustavalla vuosisadalla.
Tuula Hökän uutuusteos ”On kirkas Pohjan pimiä”
käsittelee runoilijoita ja runouden ilmiöitä noin 1800-1870,
kun kansallisia kehyksiä rakennettiin,
kun mukaelmarunous kukoisti,
kun albumit olivat miesten foorumeja,
kun julkaisemisen paikaksi sopi nimipäivät ja hautajaiset
tai runon kirjeeseen sujauttaminen,
kun käsikirjoiteteoksia ja omakustanteita alettiin tehdä.
FT, dos. Tuula Hökkä on lyriikkaan perehtynyt kirjallisuudentutkija.
Millaista virttä veisasi Ilomantsin Mateli ja
kirjoitti ikätoveri Itä-Hämeen Margareta.
Miten Kallion runot ladottiin vuosikymmenien kuluessa
kansallisen taiderunon peruskiveksi.
Miten vanha kansanruno eli
lukemaan ja kirjoittamaan oppivassa maassa.
Mitä suomenkieliseen runolaariin kertyi Suomenmaan perustavalla vuosisadalla.
Tuula Hökän uutuusteos ”On kirkas Pohjan pimiä”
käsittelee runoilijoita ja runouden ilmiöitä noin 1800-1870,
kun kansallisia kehyksiä rakennettiin,
kun mukaelmarunous kukoisti,
kun albumit olivat miesten foorumeja,
kun julkaisemisen paikaksi sopi nimipäivät ja hautajaiset
tai runon kirjeeseen sujauttaminen,
kun käsikirjoiteteoksia ja omakustanteita alettiin tehdä.
FT, dos. Tuula Hökkä on lyriikkaan perehtynyt kirjallisuudentutkija.