Suru tiivistyy laaksoon
painautuu vuoren kylkiin
linnut nyyhkyttävät sen lävitse
purot solisevat vaimeina
istun sisällä ja ulkona on pimeää
On todellakin kuljettava kuusikon läpi kertoo väistämättömästä muutoksesta, ajan
kiertymisestä, unien ihmeellisyydestä ja surusta, joka elää meissä jokaisessa. Teoksessa perinteinen kotimainen runous yhdistyy haikumaiseen estetiikkaan ja ihminen kuvautuu luonnon kautta.
Veera Sylvius on koulutukseltaan teoreettinen fyysikko ja on tehnyt monipuolisen uran liike-elämässä. On todellakin kuljettava kuusikon läpi on hänen esikoisrunoteoksensa.