Onko sukupuolella väliä? — Näkökulmia länsimaisen taidemusiikin tasa-arvokysymyksiin suomalaisessa musiikinalan korkeakoulutuksessa
Nuñez, Pinja
Tuotetiedot
| Nimeke: | Onko sukupuolella väliä? — Näkökulmia länsimaisen taidemusiikin tasa-arvokysymyksiin suomalaisessa musiikinalan korkeakoulutuksessa | ||
| Tekijät: | Nuñez, Pinja (Kirjoittaja) | ||
| Tuotetunnus: | 9789523294233 | ||
| Tuotemuoto: | Pehmeäkantinen kirja | ||
| Saatavuus: | Tulossa 15.6.2026 | ||
| Ilmestymispäivä: | 15.6.2026 | ||
| Hinta: | 25,00 € (22,03 € alv 0 %) | ||
|
|||
| Kustantaja: | Taideyliopiston Sibelius-Akatemia |
| Sarja: | EST 97 |
| Painos: | 1. painos, 2026 |
| Julkaisuvuosi: | 2026 |
| Kieli: | suomi |
| Sivumäärä: | 136 |
| Tuoteryhmät: | Kaikki tuotteet Musiikki |
| Kirjastoluokka: | 38.297 Taiteiden ja urheilun opetusoppi |
| Avainsanat: | Musiikin korkeakouluopinnot, Länsimainen taidemusiikki, Sukupuolen toisto, Kaanon, Sukupuolittunut epätasa-arvo, Institutionalisoitunut teoskeskeisyys |
Kirjallisessa työssä Onko sukupuolella väliä? – näkökulmia länsimaisen taidemusiikin tasa-arvokysymyksiin suomalaisessa musiikinalan korkeakoulutuksessa tarkoituksenani on esiintuoda sukupuolittuneen epätasa-arvon rakentumista länsimaisen taidemusiikin koulutuksessa. Pyrin analysoimaan pedagogisia prosesseja, joiden kautta tuotetaan ja ylläpidetään sukupuolieroa ja sukupuolittuneita valtasuhteita.
Esitän kaksi katsausta musiikin korkeakoulutuksen sukupuolittuneisiin rakenteisiin:
1) Tarkastelen, miten sukupuolittunut epätasa-arvo ilmenee Sibelius-Akatemian Jousten aineryhmän koulutuskäytännöissä, kuten taiteellisiin tasosuorituksiin kuuluvissa oppimateriaaleissa ja ohjelmistoluetteloissa sekä musiikin historian opetuksessa ja miten nämä käytännöt heijastavat länsimaisen taidemusiikin kentällä vallitsevia sukupuolittuneita rakenteita.
2) Pyrin kuvaamaan, miten länsimaisen taidemusiikkikulttuurin sukupuolittunut epätasa-arvo on vaikuttanut omaan kokemukseeni, taiteelliseen ajatteluuni ja identiteettiini muusikkona.
Tutkielmani on taiteilijalähtöinen ja siten lähtökohtaisesti monimenetelmäinen ja itsereflektiivinen. Tutkimuksen viitekehyksen muodostavat filosofi Lydia Goehrin (1992) teoria romantisoidun teoskäsityksen institutionalisoidusta keskeisyydestä länsimaisen taidemusiikin käytännöissä, filosofi Judith Butlerin (1990) teoria sukupuolen toistosta ja sosiologi Beverley Skeggsin (1997) teoriat sosiaalisen identiteetin muodostumisesta.
Esitän, että sukupuolisen epätasa-arvon ilmeneminen länsimaisen taidemusiikin koulutuksessa on rakenteellinen ongelma, joka tulisi tiedostaa opetussisältöjä laatiessa. Pedagogiset käytännöt kierrättävät stereotyyppisiä sukupuolisuuden määreitä, jotka välittävät usein hyvin normatiivista kuvaa sukupuolisuudesta ja (hetero)seksuaalisuudesta. Sibelius-Akatemian Jousten aineryhmässä instrumenttiopetus keskittyy edelleen romantisoidun teoskäsitteen ja kanonisoitujen ”suurmiesten” säveltämien, standardisoitujen teosten ympärille.
Esitän kaksi katsausta musiikin korkeakoulutuksen sukupuolittuneisiin rakenteisiin:
1) Tarkastelen, miten sukupuolittunut epätasa-arvo ilmenee Sibelius-Akatemian Jousten aineryhmän koulutuskäytännöissä, kuten taiteellisiin tasosuorituksiin kuuluvissa oppimateriaaleissa ja ohjelmistoluetteloissa sekä musiikin historian opetuksessa ja miten nämä käytännöt heijastavat länsimaisen taidemusiikin kentällä vallitsevia sukupuolittuneita rakenteita.
2) Pyrin kuvaamaan, miten länsimaisen taidemusiikkikulttuurin sukupuolittunut epätasa-arvo on vaikuttanut omaan kokemukseeni, taiteelliseen ajatteluuni ja identiteettiini muusikkona.
Tutkielmani on taiteilijalähtöinen ja siten lähtökohtaisesti monimenetelmäinen ja itsereflektiivinen. Tutkimuksen viitekehyksen muodostavat filosofi Lydia Goehrin (1992) teoria romantisoidun teoskäsityksen institutionalisoidusta keskeisyydestä länsimaisen taidemusiikin käytännöissä, filosofi Judith Butlerin (1990) teoria sukupuolen toistosta ja sosiologi Beverley Skeggsin (1997) teoriat sosiaalisen identiteetin muodostumisesta.
Esitän, että sukupuolisen epätasa-arvon ilmeneminen länsimaisen taidemusiikin koulutuksessa on rakenteellinen ongelma, joka tulisi tiedostaa opetussisältöjä laatiessa. Pedagogiset käytännöt kierrättävät stereotyyppisiä sukupuolisuuden määreitä, jotka välittävät usein hyvin normatiivista kuvaa sukupuolisuudesta ja (hetero)seksuaalisuudesta. Sibelius-Akatemian Jousten aineryhmässä instrumenttiopetus keskittyy edelleen romantisoidun teoskäsitteen ja kanonisoitujen ”suurmiesten” säveltämien, standardisoitujen teosten ympärille.