Suomi on maailmankuulu korkeatasoisesta koulutuksestaan ja osaamisestaan. Osoituksena laadusta pidetään muun muassa PISA-tutkimuksen tuloksia, joissa suomalaiset nuoret ovat loistaneet. Suomalaisnuorten osaaminen ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti. Tämä Nuorisobarometri kysyy, millaisia ovat sukupuolten väliset erot. Näkyvätkö lapsuudenperheen elintaso ja vanhempien koulutus nuoren oppimisessa ja koulutuspoluissa? Pitääkö paikkansa, että koulutus on kaikkien nuorten ulottuvilla taloudellisesta tilanteesta riippumatta?
Nuorten osaamista ja koulutusta koskevia kokemuksia selvitettiin muun muassa kysymällä, mitä taitoja nuoret kokevat oppineensa koulussa ja sen ulkopuolella, mitä taitoja he itse arvostavat ja mistä he ajattelevat olevan hyötyä tulevaisuudessa. Lisäksi kysyttiin, kokevatko nuoret kuuluvansa kouluyhteisöön ja minkälaiset suhteet heillä on toisiin nuoriin ja opettajiin.
Peruskoulun jälkeen nuorten on valittava, mihin he hakeutuvat opiskelemaan. Suomessa arvostetaan vähintään toisen asteen opintoja, mielellään ilman välivuosia. Toteutuvatko nämä tavoitteet? Entä mitkä tekijät vaikuttavat taustalla, kun koulutus ei jatku ihanteellisen suoraviivaisesti vaan takkuaa tai jää ehkä kokonaan aloittamatta?
Nuorisobarometri on vuodesta 1994 lähtien Suomessa asuville 15-29-vuotiaille nuorille vuosittain toteutettu kyselytutkimus. Osa barometrin kysymyksistä toistuu samoina, osa on vaihtuvien teemojen mukaisia. Vuoden 2017 Nuorisobarometrin teemana on osaaminen ja koulutus.