Suomalaisten hiuspukujen tunnettu historia alkaa jo rautakaudelta. Nykyihminen mieltää pään verhoilun ja hiuslaitteet suojan antajiksi tai koristeiksi, mutta pään pukemisen tavat ovat muinaisista ajoista lähtien välittäneet viestejä yhteiskunnallisesta ja sosiaalisesta asemasta.
Kirjassa esitellään perinteisiä naisten, neitojen, lasten ja miesten päähineitä ja pään verhoilua. Kansallispuvun käyttäjille annetaan vinkkejä siihen, kuinka myssyt, tanut ja hunnut saadaan pysymään nykypäässä. Oman osionsa saavat karjalaiset kansanpukujen päähineet, joissa variaatioiden määrä on erityisen runsas.
Kampaamo Timppi esittelee kansanperinteestä inspiroituneita moderneja kampauksia nykyneidoille. Selkeiden kuvallisten ohjeiden avulla lukija voi valmistaa oman versionsa esimerkiksi silkkipintelistä tai suunnitella oman uniikin pirtanauhamallinsa käyttäen nauhageneraattoria.
Päähänpistoja-kirjassa pohditaan myös päähinekulttuurin nopeaa muutosta ja sitä, miksi päähuivista tuli häpeän aihe. Siinä käydään tykkimyssyt tanassa ja hunnut heiluen taisteluun päähineiden monimuotoisuuden puolesta. Tekijöiden aiempi, kansan- ja kansallispukujen nykykäyttöä käsittelevä kirja Pistos - Museoidun muodin käyttöohjeita valittiin oppilaitoksiin oheismateriaaliksi ja myytiin nopeasti loppuun.