”Keinu oli kuin tekijänsä, hiljainen, ystävällinen ja tarvittaessa aina tukena. Sellaisena minä muistan pappani, vaikka pappa ei lopulta muistanut juuri mitään.”
Pappa ei muista on kertomus hullunkurisesta, raskaasta ja pelottavastakin arjesta Alzheimerin taudin ympärillä teini-ikäisen lapsenlapsen silmin. Tarina kertoo tasapainottelusta totuuden ja kummallisten tapahtumien, ajantajun ja unohduksen rajamailla. Yhtäkkiä arki on sekava keitos isovanhempien ja teinin sairauksia, kiirettä, huolta ja koomisia tilanteita. Aikuisten velvoitteista vapaa nuori näkee asiat eri kulmasta. Kun rakas isovanhempi muuttuu kuin toiseksi ihmiseksi, on teini huolissaan vanhemmistaan kahdessa polvessa. Siellä täällä on kuitenkin aina ripaus toivoa ja aurinkoisia päiviä.
Tiina Harvian esikoisromaani on lohduttava ja samastuttava teos kaikille niille, joilla on joku, josta huolehtia. Joku, jonka haluaa muistaa aina omana itsenään.