”Paranoidi lukutapa ja reparatiivinen lukutapa, eli olet niin paranoidi, että varmaan luulet tässä puhuttavan sinusta” on kirjallisuudentutkija ja queer-teoreetikko Eve Kosofsky Sedgwickin (1950-2009) esittää klassikkoteksti, jossa hän esittää että niin sanottu ”paranoidi” lukutapa, joka pyrkii paljastamaan piilevää väkivaltaa ja sortoa, on nykyään niin vallitseva kriittisen tutkimuksen ja etenkin feministisen ja queer-tutkimuksen kentällä, että muuta vaihtoaehto sille ei oikeastaan edes ole. Sedgwickin mukaan paranoidi lukutapa on ennakoivaa ja negatiivisiin affekteihin kiinnittyvää; se pyrkii eliminoimaan ikävät yllätykset ja sitä kautta se soveltaa omaa analyysikehikkoaan kaikkeen.
Mutta onko paranoidi asenne toimiva strategia maailmassa, jossa ei tarvitse olla lainkaan paranoidi nähdäkseen todisteita systeemisestä sorrosta joka puolella? Paranoidin lukutavan rinnalle Sedgwick ehdottaakin reparatiivista eli korjaavaa lukutapaa, jonka suhde kohteeseensa on sekä tiedollisesti että affektiivisesti toisenlainen kuin paranoidin: se ei pyri tietämään kaikkea jo ennalta vaan sallii yllätykset, niin ikävät kuin iloisetkin. Erityisesti se tarjoaa hedelmällisemmän kasvualustan queer-kokemuksesta kumpuaville kulttuurisille käytännöille sekä etsii ja rakentaa maailmaan affirmatiivisempaa suhdetta, jonka kautta löytää uusia selviytymisstrategioita muuttuvassa poliittisessa toimintaympäristössä.
”Paranoidi lukutapa ja reparatiivinen lukutapa” ilmestyi alun perin vuonna 2003 Touching Feeling -kokoelmassa ja nousi nopeasti moderniksi klassikoksi. Tekstin ilmestymisen jälkimainingeissa feministisessä tutkimuksessa onkin puhuttu jopa ”reparatiivisesta käänteestä”.