"Kävelin motellin sisäpihalle, huumvan kirkkaaseen paisteeseen. Palasin pian varjoon tuntiessani eksyneeni jokin vieraan voiman alle."
Timo Teräsahjon Paskiaiset on kompromissitonta uutta proosaa. Teoksen kuusi novellia kertovat kaunistelematta haavoittuneista ja haavoitetuista ihmisistä. Itsekunnioituksensa hukannut Kullanmuru, veljensä kadottava Paskiainen tai ensimmäisessä työpaikassaan outoihin yötöihin joutuva Hyvä hoitaja ovat uhreja, joille Teräsahjo antaa vahvan oman äänen.
Paskiaisten maailma on karu ja riisuttu, mutta juuri kun toivo tuntuu hiipuvan pimeyteen, kertoja kääntääkin äkkiarvaamatta kameran kulmaa ja näyttää lukijalle jotakin ennennäkemättömän kaunista.