Kolme kertomusta, jotka näyttävät kirjailijan yksi ajassa, toinen paikassa, kolmas vuorovaikutuksessa. "Teksti": "Oli tammikuu: kylmä." Mutta kirjailijan sanasynty alter (?) ego on kirjoituksen voimasta vinhassa liikkeessä ja pyörii kuin hyrrä. Edes hänen nimensä (viimeksi se!) ei asetu. Mistään ei voi sanoa, onko se "oikein" tai "väärin". "Pentin luona" on pitkä proosaruno, jonka lauseet etsaavat kuvaa lepopaikasta lukijan ja ystävän vieraana jossain Kauklahdessa. "Sinikka" on tribuutti kirjailijatoverille ja monisävyinen kuvaus kaupungin ja maaseudun, miehen ja naisen ja kahden luovan mielen kohtaamisista, vaihtelevin etäisyyksin.