"Montaa lajii ku Pertlan pöksyis."
Perttilän talo syntyi perinnönjaossa 175 vuotta sitten. Silloin rakennukset sijaitsivat Tuomalan kylän Kuninkalan talon pihassa, sillä Perttilä on yksi vanhan Kuninkalan neljänneksistä. Puolitoista sataa vuotta sitten tämän aikanaan Ville-Kuninkalan puolikkaaseen kuuluneen tilan isännäksi tuli nahkelalainen Perttilän talon nuorempi poika Karl August Bertin. Hän antoi tilalle nimen oman synnyinkotinsa mukaan. Perttilän rakennukset siirrettiin Uusjaossa nykyiselle paikalleen, Tuomalan kylän laidalle. Tämä tapahtui perimätiedon mukaan 1893. Kylän laidalla talo on edelleenkin, lähellä Järvenpään ja Tuusulan rajaa. Tilan pellot ja metsät ovat vuosikymmenten kuluessa myyty ja suureksi osaksi rakennettukin, mutta vanha talo aittoineen on jäljellä.
Kirjassa on "montaa lajii", kuten vanha tuusulalainen sananparsi sanoo tarkoittaen Perttilän nuukan isännän pöksyissä olleita paikkoja. Perttilässä asui leski-isännän kanssa kuusi lasta, joista kukaan ei avioitunut. Näin sukuhaara sammui 1952, kun lääninkarjakko Alma Perttilä kuoli sisarussarjansa viimeisenä. Talon asukkaiden lisäksi kirja kertoo muutamista vanhoista tapahtumista sekä naapuritaloista ja niiden asukkaista, kuten Hjeltien rakentamasta ja sittemmin puretusta Linnamäen huvilasta, Kalle-Kuninkalasta, Tuomalan kansakoulusta ja Tuusulan Kansanopiston perustamisesta.
Perttilässä on Bertinien (vuodesta 1906 lähtien Perttilöiden) jälkeen asunut mm. kenraali Paavo Talvela, joka sodan jälkeen hankki tilan perheelleen kesäasunnoksi. Nykyinen isäntä hankki ja kunnosti lähes kaatumaisillaan olleen talon 1980. Aikaisempia kesäasukkaita ovat olleet ainakin Pekka Halonen ja Robert Kajanus. Halonen asui ennen Halosenniemen valmistumista Kalle-Kuninkalassa, jonka tupa oli liian matala ateljeeksi. Hän vuokrasi naapurista Perttilän avaran tuvan, jossa maalasi mm. Kotkan kirkon alttaritaulun Kuninkaiden kumarrus.