Räävitöntä runoutta pikkukaupungin pimeydestä.
Rosanna Fellmanin runokokoelma on suorasukaista sosiaalirealismia. Sen kuvaus ulkopuolisuudesta ja kiusaamisesta osuu lukijaa suoraan sydämeen – ja vyön alle.
Tervetuloa Pietarsaareen eli Jeppikseen: huumeiden, Jeesuksen ja rannikkoruotsalaisen rahan kaupunkiin. Täällä kulttuurieliittiä puukotetaan selkään, piriin tutustutaan jo pienenä ja tiedetään ketkä ovat sukua ja ketkä lestoja. Astukaa Koulupuistoon, missä joku kampittaa maahan ja kaataa kaljat naamalle.
Minäkertojasta on tullut hesalainen runoilija. Hän palaa takaisin kotikaupunkiinsa, jossa kaikki on ennallaan: öisin kaatuillaan grillijonossa tai törmätään exään, niin että nahkatakkien niitit takertuvat yhteen. Paikalliset tuijottavat, mutta heitä on paras vain tuijottaa takaisin. Tyttö, joka ei sopeutunut mihinkään ja jota kukaan ei halunnut, on muuttunut, vai onko? Mitä hänestä on vielä jäljellä vai onko mitään?
Rosanna Fellman voitti teoksella Svenska Ylen kirjallisuuspalkinnon 2024. ”Fellman kykenee kuvaamaan kiusaamisen uhrin tuntoja niin raa’an rehellisesti, että lukijan on pakko pysähtyä kuuntelemaan.”
Rosanna Fellman (s. 1995) on suomenruotsalainen lavarunoilija ja kirjailija. Pietarsaaresta kotoisin oleva Fellman asuu nykyisin Helsingissä. Hän kuvailee runotyyliään eksplosiiviseksi sosiaaliseksi kommentaariksi. Pietarsaari, jota kukaan ei halua on Fellmanin ensimmäinen suomennettu teos.