Teoksessa matkataan pitkä evakkotie kirjoittajan suvun mukana rajakarjalaisesta Salmin pitäjästä Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan kautta Pohjois-Savoon, Maaningalle. Siirtokarjalaiset joutuivat aloittamaan uuden elämän lähes nollapisteestä.
Kuvaus kirjoittajan lapsuudesta 1950- ja 1960-luvulta antaa osuvaa ajankuvaa evakkoperheen sodanjälkeisistä oloista kaupungissa ja maaseudulla. Perhe sinnitteli toimeentulon haasteiden parissa, eikä lasten kouluttamista pidetty ensisijaisena tavoitteena.
Filosofian tohtori Raija Pyölin matka näistä lähtökohdista erilaisten piirien kautta akateemisiin ympyröihin on ollut pitkä ja kivikkoinen. Piikomisvuodet Helsingissä ja Lahdessa, itseopiskelu ja koulunkäynti ansiotyön ohella, opiskelu venäjän ja ruotsin opettajaksi ja lopulta päätyminen lapsuuskodin kielen karjalan tutkijaksi ja yliopistomaailmaan kuvataan osin huumorilla, osin vakavammallakin otteella. Kenttätyömatkat rajan taakse Aunuksen Karjalaan muodostavat oman erityisen maailmansa. Kirjoittaja ei säästele itseään - eikä kaikkia kohdalleen osuneita ihmisiäkään. Optimismi elämän koetellessa säilyy ja välittynee jälkipolvillekin.
Pyöli on aikaisemmin julkaissut karjalan kielen oppimateriaalia, sanakirjoja ja kieliopin sekä elämäkerran Elostu suurembi ruado. Ljudmila Markianovan elämä (2021).