Riittääkö hyvään elämään Vallilan verhot, vai pitääkö olla myös valkoinen sohva? Voiko kunnollisuus mennä överiksi? Saako taide ärsyttää, tai toiset ihmiset?
Pikkuporvarit kuvaa pieniin asioihin keskittyvää ulkokultaista elämäntapaa, jossa teeskentely korvaa leikin, pöytätavat moraalin, dystopia utopiat ja naapurikyttäys yksilönvapauden. Elämän käyttövoimana toimii riskeiltä suojautuminen - ja koska riskejä riittää loputtomiin, tämä tarve hautaa lopulta kaiken muun. Pikkuporvarit-kirjassa pohditaan aikamme polttavia kysymyksiä, elämäntapaa ja mielenmaisemaa. Huomiot ovat herkullisia - ja niin tuttuja.
Kukin eläköön miten tahtoo, siihen ei ole nokan koputtamista. Pikkuporvari kuitenkin katsoo oikeudekseen ja jopa velvollisuudekseen taivuttaa kaikki muutkin elämäntapaansa, koska pitää sitä ainoana oikeana. Toisenlaiset elämäntavat tuntuvat henkilökohtaiselta loukkaukselta. Se tekee pikkuporvarista hyvin, hyvin vaarallisen.