talojen silmät ovat kiinni
kukaan muu ei valvo kuuta
se juoksee pilveltä pilvelle
silmäni ei väsy
näkemään
sen naamion taa
kauas
pilvien lumirannoilla
yökosmoksen pysähtynyt ulappa
sen rantaviivat
sydämen mittasuhteet
sotkee tuuli äkkiä
tähtien välimatkat
silmissäsi
on vielä monta kuvan matkaa
pysäytettyjä otoksia
aamujen kalpeita seutuja
valottuneita sarastuksia
merenkulkijan hämärää
vielä monta kuvaa
täysikuun iltoja
kehittämättä
pitkä jakso sadetta takana
tuuli nostaa ruohon
valo jatkaa siitä
yöntuore ajatus
Ritva Ojell