pinnat. hankaumat on runokokoelma, joka tarkentaa katseen lähelle kaikkea hajoavaa, irrallista, hylättyä ja rujoa. Se kuljettaa lukijan kehollisuuden ja erilaisten tilojen leikkauspisteisiin, ja kutsuu mukaan keskusteluun, jossa kokemusten ja tunteiden on mahdollista sanallistua vain osittain.
Samalla teos on kunnianosoitus filosofian ja erilaisten teorioiden kielelle sekä niihin kätkeytyvälle lyyrisyydelle.
”Tässä teoksessa ei kuljeta ovista vaan hauraista kohdista, jotka ovat hankautuneet tilojen leikkauspisteisiin. Niihin on lukijankin uskaltauduttava.” (Anna Kyrö, Lapin Kansa 21.10.2021)
”pinnat. hankaumat hyödyntää runsaasti materiaalia, kooten ja jälleen purkaen sitä osiin luodakseen jotain omaa. Vaikka tavoittamaton jää tuonne jonnekin, monisyiset fragmentit ja runot piirtävät reittejä sitä kohti ja kutsuvat kuin etsimään sitä kanssaan.” (Anni Mäkelä, Tuli & Savu 1/2022)
"Runokieli ei valjastu jäljittelyn välineeksi, vaan se itse tuottaa muuntumia ja omaa todellisuuttaan. (...) pinnat. hankaumat on siten vimmaisesti lukijansa kanssa keskusteleva teos, ja haastaa lukijan kokemaan likaa ja häiriötä, ja niiden seasta puskevaa tilaa, jopa pyhänkaltaista valoisuutta." (Milka Luhtaniemi, Runografi)
"Harvakseltaan arvostelijalle tulee eteen teoksia, jotka lumoavat, mutta niiden sanallistaminen vaatii lukukertoja, jotta pääsisi selville mikä teoksessa vavahduttaa. Laura Hervan esikoisteos pinnat. hankaumat aiheuttaa edellä mainitun pulman. Yritän puida teosta niillä sanoin ja virkkein, mitä vaivoin pinnistellen kykenen sanallistamaan." (Matti A. Kemi, Kaltio)
”Sanat eivät siis ainoastaan ole tapamme jäsentää maailmaa. Ne voivat myös olla keinomme paeta sitä.” (Reetta Tätilä, Jänkä 1/2023)
Laura Herva (s. 1984) on rovaniemeläinen sanataideohjaaja. Herva on valmistunut filosofian maisteriksi Oulun yliopistosta, ja pääaineensa kirjallisuuden lisäksi hän on opiskellut luovaa kirjoittamista, filosofiaa, sukupuolentutkimusta, tiedotusoppia, taidehistoriaa ja suomen kieltä. pinnat. hankaumat on hänen esikoisteoksensa.