Kirja kuvaa porvariston elämää asumisen ja elämänmuodon näkökulmista Raahessa, Kokkolassa, Pietarsaaressa, Vaasassa ja Seinäjoella. Asumisessa keskeisiä olivat rakennukset, elämänmuodossa sukulaisuus- ja liikesuhteet. Osana tärkeää verkostoa olivat myös kummisuhteet ja sosiaaliset suhteet yleensä. Kirja on samalla 200 vuotta täyttävän Roosin talon juhlakirja, jossa kerrotaan Kokkolan keskustassa sijaitsevan rakennuksen historia aina tähän päivän saakka. Julkaisu on syntynyt ainutlaatuisena kaupunkien museoiden yhteistyöhankkeena, joka on osaltaan rakentanut nykyajassa toimivan ja osapuolten osaamisia vahvistavan kumppanuusverkoston. Tarkoituksena on tämän kirjan myötä avata yhteinen moniosainen kirjasarja, jossa tarkastellaan 1700- ja 1800-lukujen pohjalaisia porvariverkostoja eri näkökulmista. Yhteistyömuseoihin kuuluu Raahen museo, K.H.Renlundin museo - Keskipohjanmaan maakuntamuseo, Pietarsaaren kaupunginmuseo ja Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo.
I boken beskrivs borgarståndets boende och leverne i Brahestad, Gamlakarleby, Jakobstad, Vasa och Seinäjoki. Gällande boendet hade byggnaderna en central roll, medan släkt- och affärsbanden var centrala i livsföringen. Fadderförhållanden samt andra sociala band var även en del av levernets viktiga nätverk. I jubileumsverket uppmärksammas den nu 200 år gamla Rooska gården i nuvarande Karlebys centrum. Gårdens historia intill denna dag hör till temana som berörs. Verket är ett resultat av ett unikt samarbete mellan städernas museer. Genom projektet har man byggt upp ett nätverk som fungerar i samtiden och stärker respektive partners kunskaper och färdigheter. Avsikten är att genom detta verk öppna en ny bokserie som behandlar 1700- och 1800-talens österbottniska borgarnätverk ur olika infallsvinklar. De samarbetande museerna i fråga är Brahestads museum, K.H.Renlunds museum - Mellersta Österbottens landskapsmuseum, Jakobstads museum och Södra Österbottens landskapsmuseum.