Pojan vuosi on paluu menneeseen. Se on tarkkanäköinen kuvaus noin 14-vuotiaan pojan elämästä yläsavolaisessa maalaistalossa 1950-luvun alkupuoliskolla. Teos perustuu kirjailijan omakohtaisiin kokemuksiin ja on siis tosipohjainen.
Pojan vuodessa eletään kalenterivuosi maalaistalon työvaiheita seuraten. Jokaiseen paivään mahtuu karjanhoidon lisäksi kaikki ulkotyöt, joten työpäivät pojankin kohdalla ovat 12–14 tuntia. Erilaisia töitä riittää päivästä toiseen, mutta väliin mahtuu myös nuoren pojan elämään kuuluvia väriläiskiä.
Vaikka nykypäivän ja Pojan vuoden välillä on vain miehen ikä, on kehitys tänä aikana ollut uskomattoman suurta. Pojan vuosi tarjoaakin täydellisen museokäynnin, jossa tutustutaan entisiin työtapoihin ja työvälineisiin. Samalla tutustutaan tämän perheen elämään, ihmisiin, käytäntöihin, tapoihin ja elämänarvoihin sekä lasten kasvatukseen. Maaseutukylän miljöö ja olosuhteet näyttäytyvät arjessa ja myös juhlassa.