Kipu kadotettuna olosta,
rakkautta vailla:
”... Se on kuin yksinäisen pöllön
iäinen päättymätön huuto
autiudessa, jossa ei ole
muuta kuin sen huuto...”
Elämäntaipaleen tuskaa ja kasvua
yhäkin luodanneena, kokoelmien:
”Yksinäisten tuolien armeija”
ja ”Riihäp Dääns!” oheen.
Ole hyvä!