Kirja Prometheus ja taudit avaa ihmiskunnan ja tautien historian ikiaikaista kietoutumista toisiinsa. Ihminen on biologisen evoluution tuloksena syntynyt materiaalinen olento aineellisen maailman keskellä.
Lääketieteen historian dosentti Heikki Vuorinen haastaa miettimään, miten tautien ja niihin läheisesti kytkeytyvien nälän ja sotien kanssa on vuosituhansien aikana tultu toimeen, kun ekolokerojaan rakentavat yhteisöt ovat aina vain kompleksisempia? Millä keinoin ihmiset ovat pystyneet torjumaan alati uhkaavia vaaroja ja selviytyneet? Kirja päättyy nykyisen ihmiskunnan olemassaoloa uhkaavaan monien kriisien aikakauteen ja mahdollisuuksiin selviytyä näissä oloissa.
Työ on prosessi, jossa ihminen rakentaa ekolokeroaan ja välittää suhteensa toisiin ihmisiin ja luontoon. Ainutlaatuisen taitavana ekolokeronsa rakentajana ihminen on jatkuvasti muokannut luontoa soveliaammaksi itselleen, mutta samalla kohdannut yhä uusia tappavia taudinaiheuttajia.
Teollistuneessa maailmassa ilmaantuivat yli maapallon leviävät kolera, rutto ja influenssa. Ihmiskunnan kietoutuessa yhä tiiviimmäksi globaaliksi verkostoksi on koittanut pandemioiden ja yhä uusien taudinaiheuttajien ilmaantumisen aika: HIV, korona, apinarokko, ebola, nipah-virus...