Propagandaa vai julkisuusdiplomatiaa? — taide ja kulttuuri Suomen maakuvan viestinnässä 1937-52
Melgin, Elina
Tuotetiedot
| Nimeke: | Propagandaa vai julkisuusdiplomatiaa? — taide ja kulttuuri Suomen maakuvan viestinnässä 1937-52 |
| Tekijät: | Melgin, Elina (Kirjoittaja) |
| Tuotetunnus: | 9789521097782 |
| Tuotemuoto: | Pehmeäkantinen kirja |
| Saatavuus: | Tilaustuote toimitetaan myöhemmin |
| Hinta: | 58,00 € (50,88 € alv 0 %) |
| Kustantaja: | Procom - Viestinnän ammattilaiset ry |
| Sarja: | Historiallisia tutkimuksia Helsingin yliopistosta 36 |
| Painos: | 2014 |
| Julkaisuvuosi: | 2014 |
| Kieli: | suomi |
| Sivumäärä: | 265 |
| Tuoteryhmät: | Kaikki tuotteet |
| Kirjastoluokka: | 92 SUOMEN HISTORIA |
| YSO - Yleinen suomalainen asiasanasto: | taide, kulttuuri, viestintä, kansainväliset suhteet, propaganda, suhdetoiminta, diplomatia, imago, mielikuvat, historia |
Väitöstutkimus tarkastelee taiteen ja kulttuurin vaikutuksia Suomen maakuvan viestinnässä sekä kansainvälisissä suhteissa vuosina 1937-52. Suomi panosti tuolloin maakuvan viestintään enemmän kuin koskaan aiemmin. Kulttuuria hyödynnettiin niin julkaisuissa ja dokumenttielokuvissa kuin kansainvälisessä suhdetoiminnassakin.
Taidenäyttelyt, konsertit ja esitelmät kuuluivat tavanomaisiin toiminnan muotoihin. Valtion tiedotusorganisaatiot osallistuivat maakuvatyöhön ulkoasiainministeriön ja lähetystöjen rinnalla. Kansallisilla, kulttuuriin kiedotuilla viesteillä herätettiin yleistä sympatiaa ulkomailla ja taisteltiin bolsevismia vastaan. Sibeliuksen musiikki, Gallen-Kallelan ja Wäinö Aaltosen taide, V.A. Koskenniemen lyriikka sekä Alvar Aallon muotoilu sopivat propagandan ja julkisuusdiplomatian tarpeisiin. Kulttuurin tärkeä rooli kansainvälisissä suhteissa jatkui sodan jälkeen, koska politiikasta ei kylmän sodan ilmapiirissä voitu puhua. Sekä Neuvostoliitto että Yhdysvallat harjoittivat kulttuuridiplomatiaansa Suomessa ja vuorovaikutuksen muodot sidottiin supervaltojen poliittisiin päämääriin. Tutkimus tuo uutta valoa viestinnän historiaan. Taiteella ja kulttuurilla oli erityinen merkitys maakuvan viestinnässä tutkimusperiodin aikana siksi, että monet propagandistit olivat myös taiteen ja kulttuurin alueiden toimijoita.
Taidenäyttelyt, konsertit ja esitelmät kuuluivat tavanomaisiin toiminnan muotoihin. Valtion tiedotusorganisaatiot osallistuivat maakuvatyöhön ulkoasiainministeriön ja lähetystöjen rinnalla. Kansallisilla, kulttuuriin kiedotuilla viesteillä herätettiin yleistä sympatiaa ulkomailla ja taisteltiin bolsevismia vastaan. Sibeliuksen musiikki, Gallen-Kallelan ja Wäinö Aaltosen taide, V.A. Koskenniemen lyriikka sekä Alvar Aallon muotoilu sopivat propagandan ja julkisuusdiplomatian tarpeisiin. Kulttuurin tärkeä rooli kansainvälisissä suhteissa jatkui sodan jälkeen, koska politiikasta ei kylmän sodan ilmapiirissä voitu puhua. Sekä Neuvostoliitto että Yhdysvallat harjoittivat kulttuuridiplomatiaansa Suomessa ja vuorovaikutuksen muodot sidottiin supervaltojen poliittisiin päämääriin. Tutkimus tuo uutta valoa viestinnän historiaan. Taiteella ja kulttuurilla oli erityinen merkitys maakuvan viestinnässä tutkimusperiodin aikana siksi, että monet propagandistit olivat myös taiteen ja kulttuurin alueiden toimijoita.