Veikko Salkion (1912-2006) talvisota alkoi jo 28.11.1939 noin kello 17, kun hän kahden rajavartijatoverinsa kanssa joutui venäläisten sieppaamaksi Kalastajasaarennon Pummangissa. Kolmikon matka vei Murmanskin ja Petroskoin kautta Grjazovetsin vankileirille. Vapaus koitti vihdoin huhtikuussa 1940.
Salkio kirjoitti muistelmansa tuosta retkestä jo 1970-luvulla, mutta ne julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa. Vaikka tarina on monin tavoin traaginen, pääosassa eivät ole ankarat olosuhteet, vaan ihmiset, joista kullakin on oma tarinansa, oma tapansa selviytyä.
Salkio julkaisi vuonna 2003 teoksen Pummanki - Jäämeren suomalainen kalastajakylä ja sen tuho, jossa hän kuvasi tämän erikoislaatuisen paikan ihmisiä ja luontoa. Salkio teki elämäntyönsä luonnon suojelijana, ja tätä työtä jatkaa hänen Kokkolaan perustamansa luonnontieteellinen museo Kieppi.