Punapääoman linnake — Työväen osuustoiminnan dramaattiset vaiheet
Komulainen, Anitra
Tuotetiedot
| Nimeke: | Punapääoman linnake — Työväen osuustoiminnan dramaattiset vaiheet | ||
| Tekijät: | Komulainen, Anitra (Kirjoittaja) Kuisma, Markku (Esipuheen kirjoittaja) |
||
| Tuotetunnus: | 9789522349323 | ||
| Tuotemuoto: | Kovakantinen kirja | ||
| Saatavuus: | Toimitusaika 1-3 arkipäivää | ||
| Hinta: | 25,00 € (21,93 € alv 0 %) | ||
|
|||
| Kustantaja: | Siltala |
| Painos: | 2021 |
| Julkaisuvuosi: | 2021 |
| Kieli: | suomi |
| Sivumäärä: | 377 |
| Tuoteryhmät: | Kaikki tuotteet Tietokirjallisuus |
| Kirjastoluokka: | 36.4 Osuustoiminta |
| YSO - Yleinen suomalainen asiasanasto: | osuustoiminta, yritykset, työväenliike, E-liike, osuusliikkeet, kauppaketjut, konsernit, toimialat, kilpailukyky, itsenäisyyden aika, taloushistoria, liiketalous, historia |
| Avainsanat: | osuustoiminta, osuusliikkeet, työväenliike, yritykset, historia, lama, taloushistoria, Suomi, taloudelliset kriisit, osuuskunnat, konsernit, toimitusjohtajat, rakennusliikkeet, Suomen sisällissota, sisällissodat, itsenäisyyden aika, kasinotalous, johtajat |
Työväenosuustoimintayritykset ajautuivat haudan partaalle 1990-luvun laman
aikana. Rakennusliike Haka, vakuutuskonserni Kansa ja STS-pankki kaatuivat. Osuusliike EKA joutui velkasaneeraukseen. Punapääomasta tuli suoranainen haukkumasana. Media ja kansa kohtelivat työväenyritysten johtajia kuin rikollisia. Syytteitä puitiin tuomioistuimissakin vuosia. EKA:n viimeiseksi jäänyt pääjohtaja Eero Rantala tuskaili: ”Meitä lyödään julkisuudessakin kuin vierasta sikaa koko ajan. - - On kuin olisi palattu kansalaissodan aikoihin!”
Työväenosuustoiminnalla oli kuitenkin menestyksekäs menneisyys, vaikka
harvat muistivat sitä lama-Suomessa. Vähäväkisten osuustoiminnasta
kasvoi suuri joukkoliike toiseen maailmansotaan mennessä. Sittemmin
osuustoimintayritykset muodostivat yhden maan suurimmista liiketaloudellisista konserneista, EKA:n. Ensiarvoisen tärkeää oli myös osuusliikkeiden rooli koko työväenliikkeen elvyttäjänä vuoden 1918 kapinan jälkeen.
Mistä kumpusi suomalaisen työväenosuustoiminnan 1960-luvulle asti jatkunut kukoistus? Entä mitkä tekijät ajoivat punapääoman linnakkeen kuilun partaalle? Olivatko suurimpia syyllisiä aikalaisten parjaamat epäkelvot
johtajat? Nousu- ja rappiotekijöiden analysointi ja löytäminen ovat Punapääoman linnakkeen punainen lanka - kirjaimellisesti.
aikana. Rakennusliike Haka, vakuutuskonserni Kansa ja STS-pankki kaatuivat. Osuusliike EKA joutui velkasaneeraukseen. Punapääomasta tuli suoranainen haukkumasana. Media ja kansa kohtelivat työväenyritysten johtajia kuin rikollisia. Syytteitä puitiin tuomioistuimissakin vuosia. EKA:n viimeiseksi jäänyt pääjohtaja Eero Rantala tuskaili: ”Meitä lyödään julkisuudessakin kuin vierasta sikaa koko ajan. - - On kuin olisi palattu kansalaissodan aikoihin!”
Työväenosuustoiminnalla oli kuitenkin menestyksekäs menneisyys, vaikka
harvat muistivat sitä lama-Suomessa. Vähäväkisten osuustoiminnasta
kasvoi suuri joukkoliike toiseen maailmansotaan mennessä. Sittemmin
osuustoimintayritykset muodostivat yhden maan suurimmista liiketaloudellisista konserneista, EKA:n. Ensiarvoisen tärkeää oli myös osuusliikkeiden rooli koko työväenliikkeen elvyttäjänä vuoden 1918 kapinan jälkeen.
Mistä kumpusi suomalaisen työväenosuustoiminnan 1960-luvulle asti jatkunut kukoistus? Entä mitkä tekijät ajoivat punapääoman linnakkeen kuilun partaalle? Olivatko suurimpia syyllisiä aikalaisten parjaamat epäkelvot
johtajat? Nousu- ja rappiotekijöiden analysointi ja löytäminen ovat Punapääoman linnakkeen punainen lanka - kirjaimellisesti.