Rakuunat takaisin Lappeenrantaan! Ratsuväki pitää saada takaisin, pohtii majuri Tolpola.
Se on kaunis ja hyvä ajatus, mutta entäpä toteutus?
Upseeriston lisäksi uudistuksia tehtailla humputetaan niin yliopistomaailmassa kuin politiikassakin, kaivosteollisuudesta puhumattakaan.
Kaikki uudistus ei ole tarpeellista, ja pahimpien vouhottajien kynsistä maailman pelastavat savolaiset, naiset ja eläimet - ja joskus jopa kärpässienet.
Kokoelman tarinoita yhdistää toiveikkuus, vaikka välillä meno on varsinaista haparointia.
Joensuulainen Minna Ronkainen on alun perin tempautunut maailmalle yläsavolaisesta pikkukylästä, jossa oli enemmän lypsykarjaa kuin asukkaita, mutta luovuutta ruokkiva aito meininki. Pohjois-Karjalaan hän on päässyt maamme pääkaupungissa sekä Englannissa vietettyjen opinto- ja uravuosien jälkeen.
Ronkainen tunnustautuu ylpeästi ikuiseksi maalaiseksi. Kirjailijan mielestä suomalaisen ratsuväen (jos sellainen vielä olisi tai tulisi) paikka olisi ehdottomasti Lappeenrannassa.
Aiemmat kirjalliset tuotokset:
Tulikukon vuosi (2017), 82140 Kiihtelysvaara (2016)