Rauhallinen työläinen tarttuu aseeseen — Satakunnan köyhälistön mielialojen kehitys suurlakosta 1905 sisällissotaan 1918 porilaisen Sosialidemokraatti-lehden kertomana
Rajala, Pertti
Tuotetiedot
| Nimeke: | Rauhallinen työläinen tarttuu aseeseen — Satakunnan köyhälistön mielialojen kehitys suurlakosta 1905 sisällissotaan 1918 porilaisen Sosialidemokraatti-lehden kertomana |
| Tekijät: | Rajala, Pertti (Kirjoittaja) |
| Tuotetunnus: | 9789523963122 |
| Tuotemuoto: | Kovakantinen kirja |
| Saatavuus: | Tilaustuote toimitetaan myöhemmin |
| Ilmestymispäivä: | 10.3.2026 |
| Hinta: | 30,00 € (26,43 € alv 0 %) |
| Kust. tuotetunnus: | 88818 |
| Kustantaja: | Väyläkirjat |
| Painos: | 2026 |
| Julkaisuvuosi: | 2026 |
| Kieli: | suomi |
| Sivumäärä: | 287 |
| Tuoteryhmät: | Kaikki tuotteet |
| Kirjastoluokka: | 92.85 Satakunnan historia |
| Avainsanat: | Eetu Salin, Oskari Tokoi, Väinö Tanner, Hannes Uksila, Juho Rainio, Oskari Leivo, Wilho Laine, Frans Koskinen, Fanny Ahlfors, Oiva Ketonen, Viktor Julius von Wright, Nestor Aronen, Miina Sillanpää, Kössi Kaatra, Otto Ville Kuusinen, Kullervo Manner, Yrjö Mäkelin, Uusi Aika -lehti, Pori, Ulvila, Harjavalta, Rauma, Kiukainen, Loimaa, Huittinen, Tyrvää, Vammala, Sastamala, Ikaalinen, Merikarvia, Kiikoinen, Kiikka, Noormarkku, Kokemäki, Lavia, Kullaa, Punkalaidun, Hämeenlinna, Lahden vankileiri 1918, Rauman kunnallislakko 1917, Huittisten maatalouslakko 1917, Suurlakko 1917, valtalaki 1917, Tokoin senaatti, Kurikka-lehti, Me vaadimme -ohjelma, lokakuun vallankumous, Ruotsilan kartanon kahakka 1917, Vanhakartanon kahakka 1918, Jääkäriliike, Jääkärit 1918 sodassa, Tampereen taistelut 1918, valtiorikosoikeus, valkoinen terrori 1918, punainen terrori 1918, Sidney Webb |
Mikä sai rauhallisen työmiehen ja työläisnaisen tarttumaan aseeseen Suomessa 1918?
Kirja kertoo kehityksestä, joka sai Suomen köyhälistön viimein tarttumaan aseisiin, mikä vei vallankumoukseen, kapinaan ja sisällissotaan 1918.
Taustaa ja tapahtumien kehitystä tarkastellaan Satakunnassa 1906-1918 ilmestyneen työläisten ja
köyhälistön sanomalehden, Sosialidemokraatin kirjoitusten avulla. Satakunta kaupunkeineen ja
maaseutuineen oli kuin silloinen Suomi pienoiskoossa.
Eduskuntauudistuksen 1907 myötä köyhälistössä oli herännyt vahva usko ”punaisen viivan”
voimaan - siihen että eduskunnan avulla olot saadaan paranemaan. Usko hiipui, kun koettiin, että Venäjä keisarin hallinto ja maan porvaristo sen tukena ei hyväksynyt eduskunnan säätämiä
vähäisiäkään uudistuksia.
Sosialidemokraatin kirjoituksissa tulee esiin selvä kehityksen suunta, jossa parlamentaarisen toimintatavan kannattajat jäivät köyhälistön ja sosialidemokraattisen puolueen piirissä vähemmistöön.
Voiko väkivalta yhteiskuntaa vastaan kasvaa, ja jopa sisällissota syttyä Suomessa? Kahtiajaosta
puhutaan nytkin ja monet kokevat sen olevan uhka rauhalliselle kehitykselle. On sanottu: ”Joka ei
ota oppia menneisyydestä, joutuu jossain muodossa käymään sen läpi uudestaan.”
Kirja antaa perustellun kuvan suomalaisten jakautumisesta kahteen leiriin ja sen seurauksesta, sisällissodasta 1918.
Kirja kertoo kehityksestä, joka sai Suomen köyhälistön viimein tarttumaan aseisiin, mikä vei vallankumoukseen, kapinaan ja sisällissotaan 1918.
Taustaa ja tapahtumien kehitystä tarkastellaan Satakunnassa 1906-1918 ilmestyneen työläisten ja
köyhälistön sanomalehden, Sosialidemokraatin kirjoitusten avulla. Satakunta kaupunkeineen ja
maaseutuineen oli kuin silloinen Suomi pienoiskoossa.
Eduskuntauudistuksen 1907 myötä köyhälistössä oli herännyt vahva usko ”punaisen viivan”
voimaan - siihen että eduskunnan avulla olot saadaan paranemaan. Usko hiipui, kun koettiin, että Venäjä keisarin hallinto ja maan porvaristo sen tukena ei hyväksynyt eduskunnan säätämiä
vähäisiäkään uudistuksia.
Sosialidemokraatin kirjoituksissa tulee esiin selvä kehityksen suunta, jossa parlamentaarisen toimintatavan kannattajat jäivät köyhälistön ja sosialidemokraattisen puolueen piirissä vähemmistöön.
Voiko väkivalta yhteiskuntaa vastaan kasvaa, ja jopa sisällissota syttyä Suomessa? Kahtiajaosta
puhutaan nytkin ja monet kokevat sen olevan uhka rauhalliselle kehitykselle. On sanottu: ”Joka ei
ota oppia menneisyydestä, joutuu jossain muodossa käymään sen läpi uudestaan.”
Kirja antaa perustellun kuvan suomalaisten jakautumisesta kahteen leiriin ja sen seurauksesta, sisällissodasta 1918.