Suomen rauhaturvaaminen alkoi Suezilta 1956. Ensimmäinen pitkä operaatio, UNFICYP alkoi kahdeksan vuotta myöhemmin, jolloin tuhat miestä laskeutui rauhattomalle Kyproksen saarelle. Kyproksen operaatiosta muodostui Suomen rauhanturvaamisen korkeakoulu.
Suezilta saatujen kokemusten perusteella Suomi lähetti tuhat rauhanturvaajaa räjähdysalttiille Kyproksen saarelle vuonna 1964. Vuosien saatossa UNFICYP-operaatio pystyi pitämään melko hyvin kahakoivat osapuolet erillään toisistaan. Samalla Suomi sai arvokasta kokemusta rauhanturvaamisesta ja operaatioon osallistuneet miehet ainutlaatuisia elämyksiä.
Rauhanturvaamisessa pienet asiat muodostuivat tärkeiksi, kuten esimerkiksi tuntikausia kestäneet neuvottelut hiekkasäkkien määrästä varustuksissa. Näillä näennäisen merkityksettömillä asioilla estettiin usein konfliktin laajeneminen.
Rauhallisina tunnetuilla suomalaisilla oli tapana kohdata ihminen ihmisenä. Toisaalta he olivat periksiantamattomia kurinpitäjiä: Joskus varkaat palauttivat saaliinsa kuullessaan suomalaisten saapuvan paikalle.
Rohkeutta ei suomalaisilta puuttunut. He jäivät ainoina asemiinsa turkkilaisten hyökätessä kesällä 1974. Hieman myöhemmin suuri osasto joutui makaamaan koko päivän poteroissa taistelevien joukkojen välissä. Parikymmentä miestä haavoittui, mutta kaikki selvisivät.
Toisinaan vapaa-ajan juhlinta riistäytyi käsistä. Vuoden 1967 ns. Remontin jälkeen kymmeniä rauhanturvaajia joutui sotaoikeuteen. Kirja paljastaa myös, kuinka ryhmä suomalaisia oli aktiivisesti mukana salakuljettamassa aseita turkkilaisille.
Haastatteluissa rauhanturvaveteraanit kertovat arjesta, juhlasta ja toiminnan vaaroista, ja Kyproksen asukkaat muistelevat, miten suomalaiset auttoivat heitä. Lopuksi asiantuntijat selittävät, miksi Afroditen, rakkauden jumalattaren saaren rauhanneuvottelut ovat jatkuvasti solmussa. Haastateltuja on kaikkiaan lähes 70. Marko Mannila on ansioitunut toimittaja ja tietokirjailija, joka kuvaa sotia ja kriisejä totuudenmukaisella tavalla.
OMA ESITTELY
Kyproksella asuva tietokirjailija Marko Mannila on erikoistunut sotiin ja kriiseihin, joista hän kirjoittanut kymmenen kirjaa. Kirjojen perusteellinen pohjatyö takaa sen, että ne sisältävät monen osapuolen näkökulmia, joiden avulla lukija pystyy muodostamaan kokonaisnäkemyksen tapahtumista.
Mannilalla on yli kolmen vuosikymmenen kokemus journalismista ja viestinnästä. Hän on valmistunut viestinnän maisteriksi Helsingin Yliopistosta ja kansainvälisen politiikan maisteriksi Virginia Techistä Yhdysvalloista.