Riemuvuoden kirja — 50 sanaa Raamatusta, kristinuskosta ja kulttuurista
Hautala, Jukka
Tuotetiedot
| Nimeke: | Riemuvuoden kirja — 50 sanaa Raamatusta, kristinuskosta ja kulttuurista | ||
| Tekijät: | Hautala, Jukka (Kirjoittaja) Saarinen, Ruusa (Valokuvaaja) Uusikylä, Tapani (Valokuvaaja) Pajala, Mika (Valokuvaaja) Huotari, Mikko (Valokuvaaja) Ikonen, Alli (Valokuvaaja) Mälkiä, Pasi (Valokuvaaja) Suokko, Eija (Valokuvaaja) |
||
| Tuotetunnus: | 9789526947105 | ||
| Tuotemuoto: | Kovakantinen kirja | ||
| Saatavuus: | Toimitusaika 1-3 arkipäivää | ||
| Hinta: | 36,00 € (31,58 € alv 0 %) | ||
|
|||
| Kustantaja: | Jukka Hautala |
| Painos: | 2020 |
| Julkaisuvuosi: | 2020 |
| Kieli: | suomi |
| Sivumäärä: | 112 |
| Tuoteryhmät: | Kaikki tuotteet |
| Kirjastoluokka: | 24 KRISTILLINEN HARTAUSKIRJALLISUUS |
| YSO - Yleinen suomalainen asiasanasto: | sanat, merkitykset (semantiikka), etymologia, kulttuuri, kristinusko, kreikan kieli, kielihistoria |
| Avainsanat: | Hartaus, Septuaginta, Uusi testamentti, etymologia, kreikan kieli, kristinsko, kulttuurihistoria, raamattutieto, sivistyssanat |
Riemuvuoden kirja sisältää 50 kreikan kielen sanaa selityksin. Kirja on jatkoa teokselle Seitsemän kertaa seitsemän (2019). Yhdessä ne selittävät 99 Raamatun, kristillisen uskon ja länsimaisen kulttuurin syvärakenteeseen jälkensä jättänyttä sanaa. Sanat on valittu joko yleisen painavuuden, monimerkityksellisyyden tai yllättävyyden näkökulmasta.
Riemuvuoden kirjan nimi kuvaa täyteyttä ja ajan ratkaisevaa käännettä liittymällä Vanhan testamentin ajatukseen riemuvuodesta. Kristillisessä perinteessä riemuvuosi rinnastuu helluntaihin, kirkon syntymäpäivään. Kirjaimellisesti helluntai on 50. päivä (penteekostee heemera) pääsiäisen jälkeen.
Riemuvuoden kirjan nimi mukailee 2. vuosisadalta eKr. peräisin olevaa Riemuvuosien kirjaa, joka on yksi Vanhan testamentin ulkopuolelle jääneistä mutta laajasti tunnetuista juutalaisista kirjoituksista. Näiden molempien 50. vuotta kuvaavien kirjojen taustalla on juutalainen aikaan, aikakausiin ja elämänjärjestykseen liittyvä luvun seitsemän rytmi ja sen kertautuminen viikkoina ja vuosina.
Riemuvuoden kirjaa voi lukea matkana paaston alkamisesta pääsiäiseen ja toisaalta pääsiäisestä helluntaihin, kirkon syntymäpäivään. Kyse on siis ajasta ja matkasta. Sanoja voi lukea meditoiden ottamalla pohdittavaksi sanan viikossa (vuosi), sanan päivässä (esimerkiksi paastonaika) - tai lukea kaikki sanat yhdellä kertaa. Kirja alkaa sanalla 'hagios' ja se päättyy sanaan 'kronos'.
Samalla kun ajatus riemuvuodesta on muinainen ja uskonnollinen, ovat 50 vuoden ajanjaksot merkityksellisiä ja tärkeitä rajapyykkejä ihmisyksilöille, instituutioille ja valtioille. Tätä menneen ja sen päälle rakentuvan nykyisyyden kaksoisnäkökulmaa koetan pitää selityksissä esillä niin, että lukija löytäisi liittymäkohtia sanojen avaamiin vuosituhantisiin juurinesteisiin.
Seitsemän kuvaajaa valottavat ja tulkitsevat omista näkökulmistaan sanojen vivahteita.
Riemuvuoden kirjan nimi kuvaa täyteyttä ja ajan ratkaisevaa käännettä liittymällä Vanhan testamentin ajatukseen riemuvuodesta. Kristillisessä perinteessä riemuvuosi rinnastuu helluntaihin, kirkon syntymäpäivään. Kirjaimellisesti helluntai on 50. päivä (penteekostee heemera) pääsiäisen jälkeen.
Riemuvuoden kirjan nimi mukailee 2. vuosisadalta eKr. peräisin olevaa Riemuvuosien kirjaa, joka on yksi Vanhan testamentin ulkopuolelle jääneistä mutta laajasti tunnetuista juutalaisista kirjoituksista. Näiden molempien 50. vuotta kuvaavien kirjojen taustalla on juutalainen aikaan, aikakausiin ja elämänjärjestykseen liittyvä luvun seitsemän rytmi ja sen kertautuminen viikkoina ja vuosina.
Riemuvuoden kirjaa voi lukea matkana paaston alkamisesta pääsiäiseen ja toisaalta pääsiäisestä helluntaihin, kirkon syntymäpäivään. Kyse on siis ajasta ja matkasta. Sanoja voi lukea meditoiden ottamalla pohdittavaksi sanan viikossa (vuosi), sanan päivässä (esimerkiksi paastonaika) - tai lukea kaikki sanat yhdellä kertaa. Kirja alkaa sanalla 'hagios' ja se päättyy sanaan 'kronos'.
Samalla kun ajatus riemuvuodesta on muinainen ja uskonnollinen, ovat 50 vuoden ajanjaksot merkityksellisiä ja tärkeitä rajapyykkejä ihmisyksilöille, instituutioille ja valtioille. Tätä menneen ja sen päälle rakentuvan nykyisyyden kaksoisnäkökulmaa koetan pitää selityksissä esillä niin, että lukija löytäisi liittymäkohtia sanojen avaamiin vuosituhantisiin juurinesteisiin.
Seitsemän kuvaajaa valottavat ja tulkitsevat omista näkökulmistaan sanojen vivahteita.