Elämä on ihmeellisempi kuin tarina. Sen kertoo äitini ja isäni ensitapaaminen. He olivat saaneet eväät elämäänsä vanhemmiltaan ja sota-ajan Suomesta. Niitä eväitä he käyttivät lastensa kasvatuksessa. Minä kasvoin hiukan vinoon ja olin vähällä hukata elämäni. Isältä saamani esimerkin mukaisesti kuitenkin pelastuin. Ilot ja surut
ovat molemmat tarpeen, jotta osaa antaa arvoa arvokkaalle elämässään. Sen, mistä löytyy onni, kerron ihan lopussa.