”Robottipuisto” on täysin uudenlainen ja yllättävä, pitkään kokemukseen ja poikkitieteelliseen näkemykseen nojaava esitys tekoälystä. Ihmisen äly, biologinen äly ja tekoäly liittyvät selvästi
yhteen, mutta ne eivät ole sama asia. Emme voi puhua rehellisesti koneellisesta älykkyydestä, ellemme ota selvää, mitä äly oikein on. Ihminen on esimerkki pitkälle kehittyneestä biologisesta
älystä, mutta ihmisen kyvykkyys on älykkyyttä paljon laajempi asia, se on enimmäkseen jotain aivan muuta: evoluution tuottamia ikivanhoja ja hyödyllisiä toimintoja.
Tekoälyllä on vastoin yleistä käsitystä vahva kulttuurinen ja historiallinen tausta, joka sivuaa ihmistieteitä, luonnontieteitä ja teknisiä tieteitä. Tekoäly on kehittynyt ja kehittyy läheisessä
vuorovaikutuksessa myös aivotutkimuksen kanssa.
Kirja on suunnattu sekä asiantuntijoille että suurelle yleisölle. Painopiste ei ole tekniikassa, vaan tavoitteena selkeä ja ymmärrettävä kokonaisnäkemys. Teos sisältää tieteellisten esseiden lisäksi niitä täydentävän fiktiivisen kertomuksen, jossa tohtori Frank ja hänen apulaisensa Famulus rakentavat teollisen ajan automaattipuistoa eli robottien, mekaanisten eläinten ja älykkäiden koneiden yhteisöä.
Kirjoittaja Kari Leppälä on koulutukseltaan tekniikan tohtori, joka on perehtynyt tekoälyyn sekä tekniikan ja aivotutkimuksen että taiteiden näkökulmasta.