Hersyvän hauska ja lämmintunnelmainen varhaisnuorten romaani teatteriharrastuksen lumosta ja kiireestä kasvaa isoksi - vaikka sitten kyseenalaisin keinoin.
Juuri yksitoista vuotta täyttänyt Tippi potee elämänsä ensimmäistä ikäkriisiä. Hän haluaisi jo olla teini, mutta Kämppähovin ilmaisutaidon kerhon nuorimpana muiden vakuuttaminen teiniydestä ei millään ota onnistuakseen, vaikka Tippi kuinka kävisi äidin meikkipussilla ja isosiskon vaatekaapilla, vihjailisi rakkaushuolistaan tai värjäisi hiuksensa sinisiksi.
Kerhossa on tällä kertaa haukattu iso pala: tekeillä on kunnianhimoinen rock-musikaali. Tippi taiteilee nuorten esiintyjien ryhmässä, eikä siellä pärjäämiseen riitä, että ilmaantuu paikalle. On myös osattava laulaa. Ruotsiksi. Vaikka ei osaa, siis laulaa eikä ruotsia.
Syksyn edetessä vanhemmat myöntyvät huomaamaan, ettei Tippi ole enää ihan pieni. Kämppähovilaisetkin hyväksyvät hänet joukkoonsa. Vaikeinta on Tipillä itsellään. Hän luulee, että voidakseen esittää roolin uskottavasti on muututtava roolihahmonsa kaltaiseksi.