Satujen viattomuus on nykyihmisen harhaa. Kovin erilaisia olivat muinoin tulen ääressä kuunnellut kesyttömät tarinat.
Ikivanhoihin satuihin perustuu myös S. Kolan esikoiskirja, jonka novelleissa liikutaan kehollisen rakkauden tunnemaailmassa.
Pohjimmiltaan kirjan satuhahmoissa herää henkiin inhimillisyys: arvet kauniin ulkokuoren takana, kauneus rujon ulkokuoren sisällä sekä juuri ne perimmäiset erilaisuudet, joista on helpompi vaieta kuin puhua.
Vivahteikas perinteinen sadunkerronta ja kouriintuntuva ruumiillisuus yhdistyvät kokoelmassa ainutlaatuisella tavalla.