Kasvava osa rikoksista on tietotekniikkasidonnaista tai -avusteista tietoverkkorikollisuutta, minkä lisäksi tietojärjestelmiin tallennetaan ja tallentuu kaiken aikaa erilaisia sähköisiä jälkiä toiminnasta ja tapahtumista fyysisessä maailmassa. Niinpä sähköis-digitaalisen, tietokoneilla ja muilla tietoteknisillä laitteilla käsiteltävän datan muodossa olevien todisteiden merkitys kaikenlaisten rikosten toteen näyttämisessä kasvaa jatkuvasti. Tällainen todistusaineisto eroaa monessa suhteessa perinteisestä henkilötodistelusta, paperisista asiakirjoista ja fyysisistä esinetodisteista. Teos on ensimmäinen kotimainen kokonaisesitys sähköisistä (digitaalisista) todisteista sekä niihin liittyvistä oikeudellisista kysymyksistä ja ongelmista rikosprosessin eri vaiheissa. Teoksessa tarkastellaan yksityiskohtaisesti esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädäntöä, joka mahdollistaa todisteiden hankintaa tietojärjestelmistä ja tietoverkoissa. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat myös todistelumenettely sekä todistusharkinta. Tarkastelussa huomioidaan tietotekniikan ja datan ominaispiirteet sekä todistusteoreettinen näkökulma. Voimassa olevan oikeuden tulkinnan ja systematisoinnin ohella teoksessa analysoidaan tietotekniikan ja verkkoyhteiskuntakehityksen todisteluun liittyviä vaikutuksia oikeudenkäyntimenettelyä koskevien tavoiteperiaatteiden näkökulmasta. Teos on hyödyllinen tiedon lähde tuomareille, syyttäjille, asianajajille ja kaikille muille juristeille, jotka työskentelevät rikos- ja muidenkin oikeudenkäyntiasioiden parissa. Siitä on apua myös poliisille ja muille esitutkintaviranomaisille, jotka ovat tekemisissä sähköisten todisteiden kanssa.